Paimion liikenteen muutoksia Kuninkaantien varrella

Paimion liikenteellinen sijainti on kautta aikojen ollut ihanteellinen. Vesiliikenteen aikoina sijainti rannikon tuntumassa loi hyvät yhteydet ulkomaailmaan. Yksi vanhimpia, ellei vanhin maaliikenneväylämme, Kuninkaantieksikin sanottu Suuri rantatie, kulki pitäjän keskustan kautta. Saatiinpa Paimiossa 89 vuoden ajan, vuosina 1899–1988 nauttia rautatieliikenteenkin suomista eduista. Ne tosin kireämpien juna-aikatauluvaatimusten myötä poistuivat, kun Paimion asema suljettiin. Rantarataa korjattiin Paimion kohdalla niin, että 1993 Vistantiehen tehtiin maaleikkaus, tasoristeys poistettiin ja tilalle tuli alikulku. Rantaradan sähköistys valmistui 1994.

Kuninkaantie kulki kirkon vierestä Turkuun. Rautatie kulkee ylempänä kuvassa ja tätä Rantarataa pitkin oli yhteys Turkuun ja Saloon. Tmi Karhumäen postikorttikuva on otettu vuonna 1965.

Aika ajoi vanhan kärrytien uraan syntyneen Kuninkaantien ohi niin, että 1932 aloitettiin uuden ajanmukaisen Turun ja Helsingin välisen maantieyhteyden suunnitelmallinen rakentaminen. Väliin tulleet sotavuodet pitkittivät hanketta, koko mitaltaan tie saatiin läpiajettavaan kuntoon vuoden 1952 olympialaisiin mennessä. Valtatiehen kuulunut Paimion Hiidenalan silta valmistui loppuvuodesta 1951, silta korvasi Hiidenalan lautan, joka lakkautettiin 1952. Kokonaisuudessaan Turun–Helsingin pikatieksikin sanottu yhteys sai kestopäällysteen 1950-luvun puoliväliin mennessä. Hiidenalan silta uusittiin 1999.

Paimion keskustaajama, Vista jäi nyt uudesta valtatiestä sivuun useita kilometrejä ja keskustan liikenneyhteydet olivat, kuten 1960-luvun puolivälissä uutisoitiin, ikivanhojen kärryteiden (ja hiekkateiden) varassa.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hyväksyi 12.11.1966 tiesuunnitelman, jonka mukaisesti Paimion keskustan liikenneyhteydet uudistettiin. Vistan taajaman pääväylä, Vistantie, päällystettiin öljysoralla 1960. Vuosina 1966–1967 Vista oli myllerryksessä, kun Vistantie rakennettiin kokonaan uudenlaiseksi. Avo-ojat täytettiin, rakennettiin jalkakäytävät, keskustan ässänväärä lähes poistui ja koko tien profiilia parannettiin.

Pakurlan silta valmistui 50 vuotta sitten

Samaan aikaan, 1967, alkoi nykyisen Paimiontien ja Pakurlan sillan rakentaminen, sekä Nauristien alkupään uudelleen rakentaminen. Paimiontien ja Pakurlan sillan avaamisesta tulee kuluvana syksynä, 12.11.2020, kuluneeksi tasan 50 vuotta. Paimiontie joutuu lähivuosina jälleen tietyömaaksi Pakurlan sillan uusimisen, kevytväylän ja Kravinkujan risteyksen kiertoliittymän rakentamisen myötä.

Pakurlan silta valmisteluvaiheessa. Kuva: Paimion kotiseutuarkisto, Ville Rahilan arkistokokoelma.

Paimiontien valmistuttua aloitettiin vaiheittain Vistan ohikulkutien, Kaaritien, rakentaminen. Kaaritie valmistui kokonaan 1996. Rinnan näiden liikennehankkeiden kanssa otettiin Vistan liikennevalot käyttöön 18.11.1994. Paimion keskustan yhteyksiä ovat parantaneet lisäksi Kalevantien alkupään uudelleen rakentaminen Preitilään asti, vuodesta 1998 tien nimenä on ollut Alvar Aallontie. Tie avattiin 1984 ja siihen liittyvä rautatien ylikulku rakennettiin 1993–1994.

1980-luvun lopulla otettu kuva Paimion sairaalaan (parantolaan) menevältä uudelta tieltä ennen radanylittävän sillan rakentamista. Kuva: Jukka Mäkilä

Kesällä 1990 alkaneen moottoritien rakentamisen ohessa valmistui 1991 nykyinen Kravinkuja, joka tavallaan on jatkeena 1972 valmistuneelle Kemiöntielle. Tarvasjoen suunnasta tulevaa Sähköyhtiöntietä on paranneltu 1970- ja 1980- luvuilla, tietä ei ole suoranaisesti uudisrakennettu, vaan vanhaa korjattu.

Vanha Kravinkuja Herrankartanon risteyksen kohdalta. Kuva: Paimion kotiseutuarkisto, Paimion Perinneyhdistyksen valokuvakokoelma. Kuvannut Eino Heva vuonna 1991.

Tulevaisuus näyttää, vähentääkö laukka-askelin etenevä digitalisaatio ihmisten liikkumisen tarvetta niin, että suoranaista liikenteen uudisrakentamista ei Paimion seudulla enää tarvita, vaan olemassa olevien yhteyksien päivittämistä ja taajaman kasvun edellyttämää kaavateiden rakentamista.

Arimo Lähdeniitty

Jätä kommentti