Viesti 2560To 13 Tam 2011, 0:13 (GMT+3) Aihe: Lähes miljoona altistuu päivittäin - homeongelmia ei haluta selvittää
Lainaus:
Lehti: Yli tuhannessa koulurakennuksessa pahoja homevaurioita
Maanantai 24.8.2009 klo 07.55
Tuhannet oppilaat ja työntekijät oirehtivat homeelle altistumisesta, kertoo Uutispäivä Demari.
Arvioiden mukaan yli tuhannessa koulurakennuksessa on pahoja homevaurioita, kertoo Uutispäivä Demari.
Tyypillisiä kosteusvaurioista aiheutuvia oireita ovat yskä, nuha, hengenahdistus ja ihon tai silmien ärsytys. Usein oireiden syyn löytyminen voi olla vaikeaa eikä rakennusten korjauksiin ole välttämättä varaa. Rakennuksien ikääntyminen lisää ongelmia entisestään.
- Homeongelma on kansallinen hätätila, Hengitysliitto Helin korjausneuvontatoiminnan päällikkö Juhani Pirinen kirjoittaa Opettajan vuosi 2009 - 2010 -kirjassa.
Monesti päädytään korjaamaan vanhoja rakennuksia uusien rakentamisen sijaan, koska se on halvempaa. Kerran pilaantuneiden rakenteiden korjaaminen on kuitenkin usein mahdotonta ja oireilut jatkuvat.
- Homealtistus lisää astman riskiä vähintään kaksinkertaiseksi, joten homekouluissa syntyy noin 10 000 ylimääräistä astmatapausta lapsille ja noin 1 500 opettajille. Näiden hoitokulut ovat vuosittain noin kahdeksan miljoonaa euroa, työterveyshuollon erikoislääkäri Tuula Putus kirjoittaa kirjassa.
Uusi tutkimushanke kokoaa johtavat mikrobiologian ja toksikologian asiantuntijat yhteen.
Suomalaiset huippututkijat pyrkivät yhdessä ratkomaan rakennusten kosteus- ja homeongelmaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtama tutkimushanke kokoaa johtavat mikrobiologian ja toksikologian asiantuntijat yhteen. Tarkoituksena on saada uutta tietoa ja uusia menetelmiä terveyshaittojen osoittamiseen ja talojen korjaustarpeen arviointiin.
Arviolta 600 000-800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta aiheutuville sisäilman epäpuhtauksille.
Joka neljännessä omakotitalo-, ketju- tai rivitalossa on kosteus- ja homevauriosta johtuva välitön korjaustarve. Usein vauriot tulevat ilmi asukkaiden vaihtuessa ja näiden takia Suomessa on jatkuvasti vireillä satoja asunto-ja kiinteistökauppariitoja. Tämä ilmenee ympäristöministeriön vetämän Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen tiedoista.
Kosteus- ja hometalkoilla pyritään parantamaan niin ostajien kuin myyjienkin mahdollisuutta arvioida asuntoon, kiinteistöön tai talopaketteihin liittyviä kosteusriskejä ja varautua niihin.
Talkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen sanoo, että liian monen asunnon korjaustarve tulee esiin ikävänä yllätyksenä, kun asunnon ostaneet sairastuvat tai alkavat oireilla uudessa kodissaan.
– Home- ja kosteusvaurion takia rakennus menettää suuren osan arvostaan. Tällöin asuntokaupan turvan puutteet koskettavat suorimmin ja kipeimmin kuluttajaa, Pirinen kertoo.
Tarkastus ei usein
paljasta kosteutta
Suomessa on yli miljoona omakotitaloa ja noin 75 000 rivi- ja ketjutaloa. Pirisen mukaan talokauppoihin liittyvät riidat ovat osin epätarkkojen kuntotarkastusten syytä. On tavallista, että osapuolet eivät ole tienneet vaurioista ennen kaupantekoa, vaikka kiinteistö olisi tarkastettu.
Usein myyjä on syytön virheeseen, josta riidassa on kysymys.
– Virhe on voinut syntyä rakennusaikana vuosikymmeniä sitten ja sen arviointi on vaikeaa. pahimmilleen tilanne johtaa pitkään ja raskaaseen oikeusprosessiin, Pirinen sanoo.
Hankkeessa selitetään ensin mitä ongelmia asuntokaupan osapuolten oikeussuojassa, kuntotarkastuksen huomioimisessa ja virhevastuun jakautumisessa on. Sen jälkeen pyritään ehkäisemään riitoja tuomalla kiinteistö- ja asuntokauppaan uusia työkaluja. Myös riskit halutaan nostaa nykyistä selvimmin esiin.
Talkoohanke on avoin asiantuntijoille ja kansalaisille. Palautetta hankkeesta voi lähettää talkoiden kotisivujen kautta www.hometalkoot.fi.
Viesti 3821Pe 13 Tou 2011, 16:37 (GMT+3) Aihe: Terveitä julkisia rakennuksia ei juuri muuallakaan
Lainaus:
Kiiminki täynnä homerakennuksia
Kiimingin Honkimaalla on päiväkoti räjäytetty kokonaan maan tasalle ihan hiljattain lokakuun aikana. Syynä ovat tietenkin homeen aiheuttamat ongelmat sisäilmalle. Sekä päiväkodin lapset että henkilökunta saivat oireita.
Päiväkodista löytyi sädesientä ja hometta. Talon korjauksista tehtiin kustannusarvio ja todettiin, että se olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi. Remontin jälkeenkään ei olisi ollut takeita sisäilman puhtaudesta. Nyt kunta suunnittelee, että paikalle rakennetaan kokonaan uusi yksityinen päiväkoti.
Kesällä Kiimingistä purettiin seurakunnan leirikeskus Suvela vakavan homevaurion takia, ja paraikaa tontille rakennetaan uutta noin 1,9 miljoonaa euroa maksavaa pytinkiä.
Sisäilmaongelmia, kosteusvaurioita tai hometta on havaittu ja osin korjattu Kiimingin yläasteella, Hannuksen, Ylikylän, Alakylän ja Huttukylän pienissä kouluissa, Kiiminkijoen koulussa, Jäälin koulussa, kunnanvirastolla, Jäälin Tuokkosen päiväkodissa, lukiolla sekä terveyskeskuksessa. Jäljelle ei jää monta tervettä julkista rakennusta.
"Ei niitä käytännöllisesti katsoen ole missään muuallakaan. Tässä on tullut 20 vuoden aikana oltua homekoulussa kantapäästä lähtien. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia kaikista valtakunnan rakennuksista kärsii jonkinlaisista vesi-, kosteus- ja sitä kautta homevaurioista--myös yksityisten ihmisten kodit. Ei se yksistään Kiimingin ongelma ole", puolustautuu Kiimingin kunnan tilapalvelupäällikkö Hannu Kuusela.
Viesti 3857Ti 17 Tou 2011, 20:36 (GMT+3) Aihe: Suomessa valtaisa homeongelma - milloin tunnustetaan?
Lainaus:
Kasarmi lyötiin kiinni - hometta
Julkaistu: 17:51
Upinniemen varuskunnassa sijaitsevasta kasarmirakennuksesta on löydetty terveydelle haitallista homesienilajia. Suomenlahden meripuolustusalueen esikuntapäällikkö, komentaja Risto Haimila kertoo Uudelle Suomelle, että kasarmi on asetettu majoituskieltoon jatkotutkimusten ajaksi.
Haimilan mukaan kyseinen kasarmi on yksi varuskunnan vanhoista niin sanotuista puukasarmirakennuksista. Rakennus on peruskorjattu 2000-luvun alussa.
- Tämä koskee yhteensä noin 20-40 henkilöä, vähän koulutuskaudesta ja tilanteesta riippuen, Haimila sanoo ja lisää, että heistä noin puolet on varusmiehiä.
Haimilan mukaan varusmiehet ja henkilökunta saadaan sijoitettua yhtenäisenä osana varuskunnan muihin kasarmitiloihin. Heinäkuussa Upinniemessä astuu palvelukseen jälleen uusi joukko varusmiehiä, mutta tämäkään ei tule muodostamaan Haimilan mukaan ongelmaa.
- Jos sisäilmahaitoista päästään eroon lyhyellä aikataululla, niin rakennus on taas käytössä. Mutta jos haitoista ei ole päästy eroon, niin tilat kyllä järjestyvät.
Haimila kertoo, että Upinniemen varuskunta-alueen majoitusrakennuksissa seurataan jatkuvasti sisäilman laatua.
On aika sääli, että uudisrakennusten myötä Suomen asuntokanta on huonontunut. Vanhat, viistokattoiset talot korvattiin kaupungeissa tasakatoilla, joista homeongelma alkoi.
Kun vertaa esimerkiksi Helsinkiä Tallinnaan, näkee mikä ero asuntokannassa on. Tallinnassa on paljon kauniita vanhoja taloja, jotka Helsingissä on purettu tasakattojen tieltä.
Mutta vanhat talot olisi kannattanut säilyttää laadukkaampina ja kauniimpina. Virossa miehityksen seurauksena säästyi ainakin ne, vaikka paljon muuta pahaa tapahtuikin.
Nyt Tallinnassa on arkkitehtuuria, joka Helsingissä on tuhottu eikä takaisin enää saada - jonka lisäksi meillä on mittava homeongelma huonosti rakennettujen tasakattojemme takia.
Joka toinen 1960-80-luvun talo vaurioitunut, sanoo Hengitysliiton korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen.
Rokkonen perää alalle ammattitaitoisempia asiantuntijoita, jotka selvittävät talon riskirakenteet perinpohjin ja raportoivat mahdollisista riskeistä sellaisella tekstillä, jonka kansalainen ymmärtää.
- Nyt alalle tullaan sillä tavalla, että ostetaan digikamera ja sanotaan, että minä olen kuntotutkija.
- Tiedän, että perusteellista työtä tekevää kuntotutkijaa ei aina edes haluta kohteeseen. Riskien esilletuominen kun voi jarruttaa kaupaksimenoa.
Hengityssairaiden etujärjestö Hengitysliitto on vuosia jättänyt korjaamatta kosteus- ja homeongelmaisiksi havaittuja tiloja. Liiton omien korjausasiantuntijoiden vaatimuksista huolimatta Hengitysliitto on jatkanut hengityssairaiden kuntouttamista vaurioituneissa rakennuksissa.
Usko Paananen kirjoitti (HS Mielipide 17. 7.) ansiokkaasti suomalaisen rakentamisen ongelmista. Hänen mukaansa 1960-luvulla alkanut, rakennusten massatuotantoon tähtäävä rakennustapa on ongelmallinen eikä se onnistu tuottamaan kunnollisia asuntoja. Paananen kirjoitti, että rakennuskannastamme suuri osa kärsii eriasteisista kosteusvaurioista, eikä rakentamisen normistossa ole tilaa vaihtoehtoisille rakennustavoille.
Rakennuskantamme kunto on sekä kansantaloudellinen että inhimillinen ongelma. Luonnonlaeista irrottautuneen rakentamisen seuraukset alkavat näkyä dramaattisella tavalla: maassamme on kasvava ryhmä ihmisiä, jotka ovat sairastuneet huonosti rakennetuissa taloissa niinkin pahoin, etteivät löydä enää itselleen sopivaa asuntoa rakennuskannastamme. Näitä ihmisiä elää epäinhimillisissä olosuhteissa muun muassa parvekkeilla ja autoissa ympäri vuoden.
Kalliista ongelmasta on maassamme haluttu vaieta, mutta asiaan tulisi puuttua pikaisesti, jotta voitaisiin ehkäistä sisäilman myrkyistä sairastuneiden määrää ja auttaa ihmisiä pysymään terveinä ja työkykyisinä.
Sairastuneiden auttamiseksi on välttämätöntä kehittää pikaisesti toisenlaista rakentamista. Uusista materiaaleista nykymenetelmillä rakennetut talot eivät sovellu sairastuneille. Monet sairastuneet ovat huomanneet, että kokopuusta rakennetut talot soveltuvat heille paremmin, mikäli ne eivät ole kärsineet kosteusvaurioista.
Rakennuslainsäädäntöä tulisi muuttaa, sillä sairastuneiden kasvava määrä kertoo karua kieltään siitä, että nykyinen epäluonnollinen rakennustapa ei sovellu terveellisten rakennusten tuotantoon.
Hiidenkiven peruskoulussa Tapanilassa työskennellyt opettaja joutui jättämään työnsä jatkuvan sairastelukierteen päätteeksi.
Vuoden 2009 lopulla sairauslomalle jäänyt opettaja on edelleen määräaikaisella kuntoutustuella.
Sisäilmasta koitui monenlaista vaivaa: opettajalla oli päivittäin kovaa yskää, äänen käheytymistä ja kovia päänsärkyjä. Lisäksi hän sai rintakehäänsä verenpurkaumia ja kasvot olivat riemunkirjavat.
Lopulta yskät äityivät niin pahoiksi, että hän yski verta ja mahanesteitä.
Lainaus:
Vuonna 2004 rakennetun Hiidenkiven koulun rakenteissa on ollut ongelmia koulun perustamisesta lähtien.
Heti vuonna 2005 havaittiin hometta yhdessä luokkahuoneessa, josta vaihdettiin yksi väliseinä.
Lainaus:
Terveytensä menettänyt opettaja uskoo, että hänellä on hiljaisia kohtalotovereita, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti huonon sisäilman takia.
– Opettajat ovat aika kilttejä ja suvaitsevia. Ne, jotka eivät sairastu, pitävät enemmän hulluna sairastunutta, etenkin ensimmäistä. Kun sairastuneita alkaa tulla useampi, niin pikkuhiljaa aletaan uskoa, opettaja arvelee.
– Tässä leikitään yksittäisten ihmisten terveydellä. Valitettavasti olen yksi näistä ja haluaisin edes omalla toiminnalla estää monen muun saman kohtalon.
Metsäkedon mukaan hän oli ottamassa puheluita vastaan musiikkikappaleen aikana. Samalla hän jutteli tuottajalle. Metsäketo luuli painaneensa oikeat napit alas, ettei puhe menisi julki. Luulo oli kuitenkin väärä.
- Tajusin asian, kun yksi ihanista vakkarikuulijoista soitti ja sanoi, että tiedoksi sitten, tuo vuodatus meni eetteriin, Metsäketo kertaa.
- Ajattelin, että hirveää, ei ole todellista!
Metsäketo ei kuitenkaan kadu asiaa, josta hän lähetyksessä purnasi. Häntä huolestuttaa radion työtilojen kunto.
- Meillä on itseni mukaan lukien ollut jonkin verran sairastelua töissä. Koko ajan on jotain kurkkukipua ja köhää ja silmät punaisena.
- Tämä lipsahti vahingossa ja haluan pyytää syvästi anteeksi.
Metsäketo sanoo pyytäneensä tapausta anteeksi myös heti lähetyksessä huomatessaan virheensä.
Mä meen sinne työterveyslääkärille ja sanon, että nyt ihan totta saatana, että tulkaa nyt perkele ja laittakaa joku lappu, että nää tutkii. Sen sais nyt viel helposti tutkittuukin ton alakerran, kun se on täysin auki.
Aino Tertsunen pyytää kantelukirjelmässään lääninhallitusta tutkimaan, kuinka oli mahdollista Laamilan koulun osalta siirtää ja siirtää kosteusongelmaisen koulun sulkemispäätöstä, vaikka siitä on annettu jo suositus 2004 otettujen näytteiden perusteella.
Kantelussa tuodaan perustellusti esille, kuinka Kuopion aluetyöterveyslaitoksen Arja Miihkinen on tehnyt Nurmeksen kaupungille aloitteen Laamilan koulun sulkemisesta sisäilmatutkimuksen perusteella jo vuonna 2004. Tutkimus oli tehty henkilökunnalle. Työterveyslaitoksen ympäristömikrobiologian laboratorion tulokset TY04-2006-37322 sekä lausunto 5.3.2004 hukkuivat Nurmeksessa jonkin henkilön pöytälaatikkoon pitkäksi aikaa.
Seuraava sisäilmatutkimus on tehty vuonna 2006 ja siitä on annettu analyysiraportti 12.12.2006. Sen on tehnyt Oulun sisäilmatutkimus Oy. Tämä tehtiin koska työntekijät rupesivat oireilemaan entistä enemmän. Tälläkään tutkimuksella ei ollut mitään vaikutusta kaupungin toimielimissä, vaikka keskusteluja käytiin paljon Laamilan koulun tilanteesta kaupungin teknisen viraston ja työsuojelupiirin kanssa vuonna 2007. Viimeisimmät mittaustulokset on tehnyt Munters-niminen firma, lasten oirekyselyineen.
Aino Tertsunen korostaa, että on törkeää miten lasten terveyden kustannuksella Nurmeksessa on toimittu näin. Henkilökunnasta yksi kolmasosa on siirretty muihin tehtäviin, koska he eivät voi työskennellä koulun tiloissa.
Kaupunki on siirtänyt vain henkilökuntaa, vaikka lapset olivat koulussa 30 tuntia viikossa, heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Kantelussa tuodaan hyvin esimerkkinä esille, että kun sijaisia on otettu kotitalousopetukseen, niin sijainen on sairaslomalla ja hänellä on sijainen töissä.
Lainaus:
Kantelun mukaan tilanteen vakavuutta ei kerrottu edes henkilökunnalle: ”Kävin äsken yhden opettajan kanssa keskustelua ja hän sanoi ettei heille tätä tilannetta ja korjaustoimenpiteistä mainita yhtään mitään. Hän aikoikin hakea töitä muualta ja niin tuntui olevan sitä mieltä moni muukin opettaja.”
Kantelun mukaan tilanne vaikutti jo opetukseen 2007-2008: ”Laamilan koulussa on tällä hetkellä paljon epäpäteviä opettajia, joten myös oppilaiden opetuksen taso kärsii. Lapset ovat esim. 9 luokalla aika masentuneita, kun aina vaihtuu vain uusi sijainen he eivät enää jaksa panostaa opiskeluunsa. Tämä on vaikea tilanne, kun oppilaiden on haettava tällä todistuksella jatko-opintoihin.”
Aino Tertsunen teki asiasta myös valtuustoaloitteen, joka lopultakin johti lasten oirekyselyyn. Valtuustoaloitteen allekirjoitti hänen lisäksi 46 henkilöä ja se jätettiin kaupunginsihteerille 15.11.2007.
Kantelun mukaan myös oirekyselyssä käytettiin vanhentunutta lomaketta, josta puuttui tärkeitä kysymyksiä kuten kuume tai vilunväreet. Aino Tertsusen mukaan Laamilan koulun koululaisille jouduttiin antamaan koulussa tammi-helmikuussa 2008 yli 200 kpl kipulääkettä, kun se toisella yläasteella oli noin 20 kappaletta.
Oirekyselykaavakkeetkin toimitettiin koteihin viime tipassa: ”Meille paperi tuli edellisenä iltana, kun se piti palauttaa seuraavana päivänä. Samoin oli muilla luokkalaisilla. Kaavake oli todella vaikea ajatellen sitä, että kyseessä oli lapset eivätkä aikuiset työntekijät.”
Aino Tertsunen katsoo, että Nurmeksen kaupunki on vastuussa asian vetkuttamisesta ja tutkimustulosten salaamisesta työntekijöiltä, ja etenkin lasten ja heidän vanhempiensa informointi asiasta on ollut tosi puutteellista. Myöskään opettajille ei kerrota kosteusongelmista heidän tullessaan Nurmeksen kaupungin palvelukseen.
Lainaus:
Nurmeksen Laamilan yläasteella kosteus- ja homeongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikausia. Opettajia ja oppilaita on sairastunut, mm. erilaisia astmaoireita on todettu paljon. Myös Nurmesjärven koululla ja Kyrölän vanhusten palvelukeskuksessa on paha homeongelma.
Paikallislehti Ylä-Karjalan (15.11.2007) mukaan työterveyshuolto ja kaupunki eivät ole edes halunneet keskustella Laamilan koulun homeongelmasta koulun henkilökunnan kanssa, heitä ei ole otettu mukaan neuvotteluihin.
Näin välinpitämättömästi työterveyshuolto on suhtautunut koulun homeongelmaan ja ihmisten terveyteen.
Todellisuus on taruakin ihmeellisempää. Kaunistelematon kuvaus tämän päivän Suomesta.
Metsäketo ei kuitenkaan kadu asiaa, josta hän lähetyksessä purnasi. Häntä huolestuttaa radion työtilojen kunto.
- Meillä on itseni mukaan lukien ollut jonkin verran sairastelua töissä. Koko ajan on jotain kurkkukipua ja köhää ja silmät punaisena.
Näinhän Annika manasi:
Lainaus:
Mä meen sinne työterveyslääkärille ja sanon, että nyt ihan totta saatana, että tulkaa nyt perkele ja laittakaa joku lappu, että nää tutkii. Sen sais nyt viel helposti tutkittuukin ton alakerran, kun se on täysin auki.
Muttei Annika ole ainoa Radio Novan tiloissa oireillut:
Janne Kataja vahvisti MTV3.fin Viihdeuutisille sunnuntaina, että häntä vaivaa joko erittäin paha keuhkoputkentulehdus tai alkava keuhkokuume.
– Se on siinä rajoilla, kummasta on kysymys. Kävin lääkärissä pyytämässä lääkettä yskään, mutta lääkäri totesikin keuhkojen rahisevan sen verran voimakkaasti, että sain vahvat antibiootit.
Kataja kertoo, että hänellä on lievää lämpöä koko ajan sekä jatkuva yskä.
Radio Nova toimii tällä hetkellä entisen Sävelradion tiloissa yläkerrassa ja alakerrassa Novan tiloissa tehdään remonttia. Jos työntekijöiden oireiluista välitettäisiin, näytteet voisikin ottaa nyt remontin aikana helposti, aivan niin kuin Annika sanoo.
Markku Södervik kertoo Seurassa 31/2011 miten hän sairastui työpaikallaan Lapuan poliisitalossa. Södervikistä tuli 54-vuotiaana kortisonia loppuikänsä käyttävä eläkeläinen, mutta hän ei päästänyt työnantajaansa vähällä, vaan on taistellut oikeuksistaan jo 10 vuotta. Usko oikeusvaltioon on mennyt. Södervik saa paljon yhteydenottoja kohtalotovereilta. Yksityisen ihmisen on lähes mahdoton saada oikeutta, hän kertoo. Prosessi on vaatinut poliisin koulutuksen, kestävyysurheilijan sinnikkyyden ja perheen tuen.
Karsea juttu, lukekaapa kokonaan. Otsikko on linkki.
Tapasimme siis Kari Reijulan 31.8.2011. Hän ei pystynyt vastaamaan kaikkiin kysymyksiimme ja kehotti meitä ottamaan teihin yhteyttä avoimiksi jääneissä kysymyksissä.
Totesimme Reijulan kanssa yhteisymmärryksessä, että TTL ei tosiasiassa palvele sisäilmasta sairastuneita, vaan toimii lähinnä vakuutusyhtiöiden ehdoilla. Tämän seurauksena moni TTL:n lakisääteisistä velvotteista jää toteutumatta. Esimerkiksi:
(Ks. laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta §2)
- TTL tutkii työpaikalla sairastuneilta tällä hetkellä sisäilmaongelmiin liittyen vain astmaa ja tämä lähestymistapa on auttamattomasti ajastaan jäljessä, myös tieteellisen tutkimuksen perspektiivistä katsottuna. Toisin sanoen TTL ei harjoita sairaan- ja terveydenhuoltotoimintaa sisäilmasta sairastuneiden kohdalla potilaan oireiden ja sairauden perusteella: Muiden kuin astman osalta sairastuneet jäävät vaille hoitoa ja diagnosointia. Tutkimusmenetelmät ja oireet eivät siis kohtaa TTL:ssä siten, kuin 2010-luvulla voisi olettaa. Emme saaneet Reijulalta vastausta siihen, millaisia toimenpiteitä TTL:ssä on tehty tilanteen muuttamiseksi/selitystä sille, miksi tällaisia toimenpiteitä ei olla tekemässä.
- Yksipuolisesta tutkimuksesta ja puuttuvista raja-arvoista johtuen suurin osa sisäilmasta sairastuneista ei edes pääse ammattitautitukimuksiin. Toteutuneissakaan tutkimuksissa ei tutkita mm. ODTS:ää, RADS:ia ja alveoliittia, vaikka nämä kuuluvat ammattitauteihin. Muita kuin keuhko-oireita ei sairastuneilta tutkita. Emme saaneet vastausta siihen, miksi sisäilmaongelmiin liittyvät ammattitaudit eivät sisällä mm. reumoja, vaikka yhteys reumasairauksien ja sisäilmaongelmien välillä on tieteellisesti todistettu.
- TTL:n kuuluisi lain mukaan edistää alaan liittyvää tieteellistä tutkimusta. Toksiinien suhteen olette kommentoineet seuraavasti: "TTL toimii aktiivisesti sen puolesta, että sisäilmaongelmien aiheuttajat selvitetään ja aiheuttajat korjataan". Haluaisimme lisätietoa näistä tutkimuksista (Reijula ei valitettavasti osannut meille näistä kertoa). "Korostamme myös, ettei pelkkä mittausmenetelmä riitä, kun mittaustulosten ja ihmisten terveysongelmien välisiä yhteyksiä ei tunneta" (Harri Vainio, tiedote 61/2010 2.11.2010). TTL ei ole kuitenkaan tietääksemme tutkinut esimerkiksi kuinka toksisuus korreloi oireilun kanssa. Tätä varten ei ole tietääksemme edes haettu rahoitusta. Haluaisimme asiasta lisätietoja. Näitäkään tietoja emme tapaamisessa Kari Reijulan kanssa saaneet.
- TTL ei ole asettanut terveysperusteisia viitearvoja sisäilman bioaerosoleille ja rakennusten fyysisen kunnon arviointiin tarkoitetut viitearvot on asetettu virheellisesti. Haluaisimme keskustella siitä, miksi TTL on asettanut nämä raja-arvot korkeammalle kuin sairaissa rakennuksissa, eli siten, että käytännössä raja-arvot eivät voi ylittyä pahastikaan kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Pyysimme tähän selvitystä Reijulalta, sillä hänhän on ollut mukana kyseisissä tutkimusryhmissä, mutta hän ilmoitti, ettei tunne asiaa.
- "Kun uutta tutkimustietoa saadaan, tiedotamme tuloksista ja olemme myös valmiit muuttamaan kantaamme. Olemme mukana tutkimushankkeissa, joissa selvitetään, miksi ihmiset sairastuvat kosteusvauriorakennuksissa ja miten vaurioiden syntyminen ja sairastumiset jatkossa voidaan välttää."(Harri Vainio, tiedote 61/2010 2.11.2010). Haluaisimme tietoa näistä tutkimuksista. Reijula ei osannut kertoa meille, mitä nämä hankkeet ovat.
- Yksi meille avoin kysymys on, onko TTL kartoittanut työpaikoilla kosteusvaurioista oireilevien määrää. Jos on, niin mitä oireita? Miksi TTL ei hyödynnä näitä tietoja ennaltaehkäisevästi tai jos näitä tietoja ei ole, hanki niitä? Tiedossamme on kohteita, joista on tullut useita kymmeniä vakavasti sairastuneita, ja niissä toimitaan yhä. Lain mukaan "Työterveyslaitos ylläpitää työperäisten sairauksien rekisteriä ammattitautien ja muiden työstä johtuvien sairauksien tutkimusta, selvittelyä ja ehkäisyä sekä diagnosoinnin ja hoidon kehittämistä varten." Kenen vastuulla loppukädessä on, jos TTL ei tässä asiassa ole kyennyt hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään?
- Lain mukaan "Työterveyslaitos harjoittaa alaansa liittyvää koulutus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa sekä suorittaa muut sille säädetyt ja määrätyt tehtävät." Meidän tiedossamme ei ole, että Työterveyslaitos olisi tosiasiallisesti pyrkinyt kouluttamaan mm. lääkäreitä tunnistamaan sisäilmasta oireilevat työntekijät. Kentällä toimivien työterveyslääkäreiden tiedot ovat hyvin puutteellisia verrattuna siihen tutkimustietoon, jota kansainvälisesti on aiheesta saatavilla. Haluaisimme tietää, missä kohdin tämän tiedon saattaminen lääkäreiden tietoon ontuu, ja millaisia suunnitelmia TTL:llä on tilanteen korjaamiseksi. Tällä hetkellä tietoaukot sisäilman terveyshaitoista ovat niin valtavia, että tavallisiakin sisäilmaongelmiin liitettäviä oireita (mm. nivelkivut, kuumeilu ja lihasnykinät) kuvailevia potilaita leimataan psyykkisesti häiriintyneiksi.
- Tiivistettynä Reijula-tapaamisemme sisältö oli, että TTL ei palvele sisäilmasta sairastuneita. Totesimme tapaamisessa Reijulan kanssa yhteisymmärryksessä, että lasku tästä epäkohdasta lankeaa kuntien ja sairastuneiden itsensä maksettavaksi ja että sairastuneet jäävät vaille sitä apua, jota TTL:n kuuluisi lain mukaan heille tarjota. Emme löytäneet tapaamisessa perusteita, mihin TTL:n sisäilmapuolta tarvitaan, kun tilannetta katsotaan sisäilmasta sairastuneen näkökulmasta.
Ruotsissa on joitain vuosia sitten lopetettu koko TTL:ta vastaava laitos, ja edellä mainittu huomioiden, emme valitettavasti näe syytä, miksi Suomessa tulisi toimia toisin. Olemme ehdottamassa uutta ratkaisumallia näiden asioiden hoitamiseksi. Haluaisimme kuitenkin ensin keskustella näistä epäkohdista kanssanne.
Yhteistyöterveisin,
Homepakolaiset-yhdistys,
pj. Katja Pulkkinen
varapj. Klaara Lähteenaro
sekä muut Homepakolaiset
Hyvin laadittu kirjoitus. Onko kyseessä muuten Suomi? Tulee lähinnä Venäjän viranomaiset mieleen.
– Näitä tapauksia tulee ihan viikottain vastaan. Tilanne on pahin Uudellamaalla, Kehä III:n sisäpuolella, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kertoo.
Harjuniemen mukaan rakennustyömailla on paitsi täysin toiselle alalle koulutuksen saaneita työntekijöitä, myös kokonaan koulutusta vailla olevia ihmisiä.
– Työmailla tulee vastaan virolaisia hammaslääkäreitä ja jos minkä koulutuksen saaneita ihmisiä, muttei suinkaan rakennusalalle koulutettuja. Lisäksi on ihmisiä, joilla ei ole oikein minkäänlaista koulutusta, hän sanoo.
Taloussanomien rakennusalalla laajasti toimiva nimetön lähde kertoo samanlaisesta tapahtumasta.
– Esimerkiksi Espoossa tuli viime kesänä vastaan tapaus, jossa sikopaimen oli sähkömiehenä. Siitä oli aiheutunut työmaalla paljon haittaa ja tuhoa kaikille, lähde sanoo.
Lainaus:
– Tavaroiden katoaminen on varsin laajaa. Jatkuvasti tämäkin tulee esiin, Rakennusliiton Harjuniemi sanoo.
Erityisen ongelman muodostavat viikonloput, jolloin työmailla ei ole juuri minkäänlaista valvontaa ja varkauksia tehdään paljon. Työvälineiden ja materiaalien varastaminen myöhästyttää puolestaan rakennusprojekteja ja heikentää laatua.
– Kun alkuperäiset tavarat on varastettu, niin projektien eteenpäin saamiseksi tavarat korvataan jollain toissijaisella tuotteella. Työvaiheita jätetään myös kokonaan pois ja pintoja peitetään vain umpeen, jotta työ näyttäisi olevan tehty, alalla toimiva nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta aikoo selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia.
Valiokunta tilaa aiheeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tehtävänä on selvittää kosteus- ja homeongelmien laajuutta. Samalla kartoitetaan ongelmasta aiheutuvia kansantaloudellisia ja julkistaloudellisia vaikutuksia.
Tutkimuksessa pyritään löytämään kosteus- ja homevaurioiden syyt. Tämän lisäksi arvioidaan jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille sellaista tietoa, johon pohjautuen on mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja.
Tutkimus valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä. Tutkimuksen toteuttaja valitaan avoimella tarjouskilpailulla.
Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli kolme miljardia euroa vuodessa. Arviolta jopa 600 000 – 800 000 suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa.
Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmälle yli 200 miljoonan euron kustannukset.
Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat puolestaan yksi merkittävimmistä syistä huonoon sisäilman laatuun. Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Arviot ongelman laajuudesta ja vaikutuksista ovat tällä hetkellä hyvin karkeita ja perustuvat osin vanhoihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Eri yhteyksissä esitetyt arviot ovat myös voineet poiketa merkittävästi toisistaan.
Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Arviolta jopa 600 000 – 800 000 suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset.
Lainaus:
Tutkimuksessa tulee selvittää, millä tavoin valtio ja kunnat ovat viime vuosina pyrkineet ehkäisemään ja vähentämään rakennusten kosteus- ja homevaurioita sekä paljonko varoja vaurioiden korjauksiin on käytetty. Keskeistä tutkimuksessa on arvioida tehtyjen toimenpiteiden ja panostuksen tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Erillisenä tulee arvioida valtion viranomaisten toiminnan onnistuneisuus.
Tutkimuksessa tulee esittää ne keskeisimmät tekijät, jotka estävät tai vaikeuttavat tilanteen parantamista.
Kantajien mukaan työnantajan tiedossa on ollut vuodesta 1997 lähtien, että sairaalassa on home- ja kosteusvaurioita. Heidän mielestään työnantaja on suhtautunut välinpitämättömästi työntekijöidensä turvallisuuteen.
Työterveyslaitos on varmistanut kolmen kätilön osalta oireet ammattitaudiksi. Työntekijät ovat joutuneet terveyshaittojen vuoksi jäämään pois töistä vuosien 2000–2004 aikana. Yksi kantajista on tätä nykyä työkyvyttömyyseläkkeellä, kolme sairauslomalla.
Valtio käyttää homekoulujen korjaamiseen jatkossa selvästi nykyistä vähemmän rahaa. Tänä vuonna valtio on varannut koulujen peruskorjauksiin sekä kosteus- ja homevaurioremontteihin 36 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjettiesityksessä vastaava summa on viisi miljoonaa euroa.
Ylen haastattelema Kuntaliiton rakentamistalousinsinööri Jorma Ruokojoki pitää ensi vuodelle kaavailtua summaa riittämättömänä. Ruokokosken mukaan summa on lähinnä vitsi. Viisi miljoonaa euroa riittää yhden tai kahden koulu peruskorjaukseen.
Karua kieltä suomettumisen asteesta maassamme. Edes lapsilla ja tulevaisuudella ei ole väliä. Rikolliset päättäjät vastuuseen!
- Vastaan ihan käsi sydämellä, ettemme tarkalleen tiedä, mitkä yksittäiset tekijät esimerkiksi kosteusvauriokohteissa laukaisevat tulehdusvasteen hengitysteissä, tai mistä astma ja nuha syntyvät, ja miksi silmä tulehtuu, sanoo professori Kari Reijula Työterveyslaitoksesta.
Reijula on kerran tavannut homepakolaisia ja on todella surullinen heidän puolestaan.
- Lääkärinä menee ihan sanattomaksi. Homepakolaiset on onneksi aika rajattu joukko vaikeasti oireilevia ihmisiä, joiden auttamiseksi pitää kyllä pikaisesti tehdä jotakin, Reijula toteaa.
Tuossa on fiksua se, että sanoo, ettei tiedä, verrattuna siihen, että alkaisi vähätellä asiaa, josta tietoa ei ole vielä tarpeeksi.
Uusimmassa Kotiliedessä (nro 20/2011) on seitsemän sivun juttu siitä, miten yksin sisäilmasta sairastuneet jäävät. Heidät leimataan helposti luulotautisiksi, joilla on "oireiden kokemisen häiriö aivoissa".
Työterveyshuollon professori Tuula Putus sanoo, että usein mikrobitutkimuksia ei haluta tehdä kustannusten pelossa, mutta sairauspoissaolot ja työkyvyn menetys tulevat paljon kalliimmaksi. Nuorten ihmisten pysyvää terveyden menetystä ei voi edes mitata rahassa, hän sanoo.
Mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen kertoo hometalojen määrän lisääntyneen rakennustapojen uudistumisen seurauksena. Ennen vesikatto tehtiin ensimmäiseksi eikä viimeiseksi. Hän kritisoi myös sitä, että betoniin laitetaan jäänestoaineeksi ureaa, joka tuottaa kostuessaan sisäilmaan ammoniakkia. Niitä, jotka ihmettelevät, miksi vain osa sairastuu hometalossa, Salkinoja-Salonen muistuttaa, että sikainfluenssaviruskin sairastutti vain max. 10 % väestöstä. Silti kukaan ei väitä, etteikö sikainfluenssalta pidä suojautua.
"Epäilemällä sairastuneiden mielenterveyttä kiinteistön omistajilta, työnantajilta ja vakuutusyhtiöiltä säästyy suunnaton määrä rahaa" Salkinoja-Salonen
Artikkelissa kerrotaan myös useista homepakolaisista, kuten perheestä, joka menetti kaiken asuttuaan 10 vuotta hometalossa. Terveystarkastaja ei löytänyt mitään vikaa talosta. Lopulta kaatopaikalle meni 70 000 euron arvosta tavaraa. Diplomi-insinööri-perheenisä romahti tajuttuaan, ettei saa mistään apua. Toinen insinöörimies ihmettelee samaa, ja harmittelee mm. sitä, miten vaikea on löytää asuntoa, kun niitä ei pysty ensin testaamaan. Sopimattomastakin joutuu maksamaan kuukausien vuokran.
Homepakolaiset ry:n mielestä sairaus on virallistettava ja sille on saatava diagnoosinumero ja kodittomille on järjestettävä hätämajoitusta ja erityisasuntoja.
Mikä kaikki voi olla päin seiniä alkaen siitä, että ennen vesikatto tehtiin ensimmäiseksi eikä viimeisenä, saati että homeista sairastuneet jätetään heitteille oman onnensa nojaan.
Katsoin eilen illalla YLE-areenalta ajankohtaisohjelman, jossa kerrottiin eräiden homepotilaiden käytännön ongelmista ja mielisairaalahoidoista. Haastateltiin myös professori Ville Valtosta ja STM:n johtaja Jari Keinästä. Ohjelmassa näytettiin myös ministeri Paula Risikon vastausta eräälle potilaalle. Risikon kirjeessä viitattiin uskomuslääketieteeseen ja kehotettiin potilasta elämään mahdollisimman normaalia elämää. Johtaja Jari Keinänen taas puhui puutteellisesta syy-yhteyden todistelusta. Professori Valtonen sanoi, ettei ole olemassa mitään yksittäistä verikoetta, jolla voitaisiin todistaa potilaan oireiden johtuvan homealtistuksesta.
Ei pitäisi katsoa tuollaisia kauhuohjelmia ennen nukkumaan menoa. Yöunethan siinä menevät ihan pilalle. Nukuin levottomasti ja ajattelin valvoessani lämpimässä sängyssäni sitä nuorta naista, joka viettää yönsä kylmässä ja kosteassa makuupussissa teltassaan. Kuinka monelle siitä on jo tullut osa ‘normaalia elämää’?
Ajattelin myös laajemmin lääketieteen koko kenttää. Lääketiede ei ole mikään eksakti luonnontiede. Kaikki diagnostiikka perustuu potilaan kertomaan ja siihen lähtökohtaan, että lääkäri uskoo potilaaseen ja hänen kertomaansa. Siinä mielessä tunnustaudun iloisesti uskomuslääketieteen edustajaksi. Yleensä uskon potilasta, kunnes toisin todistetaan. Totta kai joskus on huijareitakin liikkeellä, mutta heitä tulee harvoin vastaan. 99 % potilaista puhuu totta ja haluaa vilpittömästi apua itselleen. Ei ole reilua sairaita ihmisiä kohtaan, jos lääkärin lähtökohta on, että tämä valehtelee.
Mitä tulee Valtosen toteamukseen siitä, ettei ole yhtä verikoetta joka osoittaisi potilaan sairauden homesairaudeksi, muistuttaisin siitä tosiseikasta, ettei muissakaan sairauksissa ole olemassa yhtä ainutta testiä, johon diagnostiikka yksin perustuisi. Aina on kyse kokonaisuuden ja kliinisen kuvan arvioinnista. Laboratoriokokeet, toiminnalliset tutkimukset ja kuvantaminen tukevat tai eivät tue lääkärin kokonaisarviota sairaudesta. Astmaa, nivelreumaa, migreeniä, verenpainetautia ja diabetesta pystytään diagnosoimaan ja hoitamaan ilman, että täydellisesti ymmärrämme sairauden syitä ja mekanismeja. Esimerkiksi astmapotilaan status on vastaanotolla usein täysin normaali. Diagnoosi perustuu potilaan kertomaan, toiminnallisten mittausten vaihteluun ja lääkevasteeseen. Reumassa ei ole mitään yksittäistä verikoetta, joka ratkaisee asian, vaan kokeneen lääkärin arvio potilaan sairauden kokonaistilanteesta ja löydöksistä ratkaisee. Migreenin diagnostiikka perustuu täysin potilaan kuvaukseen oireistaan. Emme sulje migreenipotilasta mielisairaalaan, vaikka hän kuvaa näkö- ja hajuhallusinaatioita, raajan puutumista ja puhevaikeuksia.
Syy-yhteyden todistelua ei tarvita muussa kuin ammattitautidiagnostiikassa, joka on enemmän juridiikkaa kuin lääketiedettä. Lapsia ja asukkaita pitää voida suojella pysyviltä terveyshaitoilta, vaikkei syy-yhteyttä voida todistaa. Eihän tupakansavustakaan tiedetä tarkoin, mikä komponentti ihmisen tekee sairaaksi. Haitta-aineita savussa on tuhansia. Siksi voimme antaa suosituksia tupakansavulta suojautumiseen. Asiasta on olemassa erillinen lainsäädäntö. Samoin asbestialtistumisesta. Ehkä meillä jonakin päivänä on homelainsäädäntö.
Sitä odotellessa olemme homesairaille nöyrän anteeksipyynnön velkaa. Asiaan pitää viimeistään nyt tarttua todella vakavasti ja tarmokkaasti. Tiedämme totta tosiaan jo aivan riittävästi homesairauksien mekanismeista ja diagnostiset menetelmätkin ovat olemassa, samoin diagnoosinumerot. Ne on vain otettava käyttöön ja perustettava vähintään jokaiseen keskussairaalaan sisäilmapoliklinikka. Heinolan reumasairaala seisoo tyhjillään. Sinne pitäisi perustaa HETI sisäilmaan perehtyneiden asiantuntijoiden tutkimuskeskus, jossa olisi myös poliklinikka potilaiden tutkimista varten.
Juuri noin, hyvin kirjoitettu! Milloin toteutetaan?
Kiitokset tämän artikkelin taustatyöhön osallistuneille vinkkaajille taas kerran! Ilman Teitä tämä juttu olisi mennyt minulta ohi. Tämän artikkelin lopussa käynnissä olevan erittäin tärkeän ja ison lakihankkeen tiedot. Samaten kuin kohta seuraava linkkaus työssään pysyvästi vammautuneiden ja sairastuneiden tilanteisiin Suomessa. Vain yhdessä toimien olemme tässäkin asiassa enemmän.
Painavaa asiaa blogista: "Suomi 2017 – Apparatsikkien Albania?"
Joitakin vuosia sitten sain tietää, että neljäsluokkalaisen lapseni koulussa epäiltiin hometta. Vanhaa rakennusta ei kannattanut ryhtyä korjaamaan, ja kaupunki suunnittelikin koulun siirtämistä uudisrakennukseen. Valmistelu oli kuitenkin vasta arkkitehdin suunnittelupöydällä.
Meidän piti valita. Saatoimme odottaa uuden koulun valmistumista ja toivoa, ettei oleskelu sisäilmaongelmista kärsivässä rakennuksessa ehtisi vahingoittaa lapsemme terveyttä. Tai sitten voisimme anoa siirtoa toiseen kouluun, mikä kymmenvuotiaalle olisi merkinnyt monen ihmissuhteen katkeamista.
Päädyimme odottamaan. Asiaan vaikutti, ettei home-epäilyistä ollut tutkimusnäyttöä ja että viranomaiset vakuuttivat koulun turvallisuutta. Melkein kaikki muutkin lapset jäivät.
Tuon vuoden aikana lapsellani puhkesi astma, joka todennäköisesti rajoittaa koko hänen loppuelämäänsä. Emme saa koskaan tietää, olisiko toisenlainen ratkaisu estänyt sairauden puhkeamisen. Sisäilmatutkimukset kyllä tehtiin myöhemmin, mutta mikään ei todista, että astma olisi johtunut nimenomaan homeesta. Ehkä allergioihin taipuvainen lapseni olisi sairastunut joka tapauksessa.
Suurin osa koulutovereista selvisi odotusvuodesta muutamalla ylimääräisellä flunssapäivällä.
Joka vuosi tuhannet vanhemmat ovat saman valinnan edessä. Lähettääkö lapsensa kouluun, jonka tiedetään tai epäillään vaarantavan terveyden? Vai ryhtyäkö hankalaksi, kyseenalaistaa päättäjät ja tiukan paikan tullen jäädä kotiin opettamaan lastaan?
Kukaan ei tarkalleen tiedä, miksi muutenkin homeesta kärsivässä rakennuskannassamme ovat koulut yliedustettuina. Jotkut syyttävät tuuletusjärjestelmien sulkemista kesälomien ajaksi, toiset sotien jälkeistä rakennustekniikkaa. Se kuitenkin tiedetään, että säännöllinen oleskelu tällaisissa tiloissa voi aiheuttaa vakavia ja pysyviä terveyshaittoja. Siten lasten istuttaminen homekoulussa on suunnilleen yhtä vastuullista kuin viedä luokka moottoritielle pelaamaan jalkapalloa.
Tilannetta ei helpota, että viranomaisilla näyttää olevan taipumus salata koulujen kuntotietoja. Pahimmillaan olen vaatinut niitä hallinto-oikeuden kautta. Koulujen homeremontit ovat kalliita ja usein poliittisesti arkaluonteisia. Ja kuitenkin kyse on meidän lapsistamme, Suomen kansallisaarteesta.
Suomen homeongelmaa tarkastellaan liian yksipuolisesti, kritisoi eläinlääketieteen tohtori Eeva-Liisa Hintikka Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Hintikka huomauttaa, että sisäilmaongelmiin löydettiin 1990-luvulla syylliseksi homeet, kun samaan aikaan rakentamiskulttuurissa tehtiin virheitä hyväksymällä vääränlaisia rakennustapoja. Viranomaiset ovat arvioineet, että jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
Hintikka kritisoi myös sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjetta puutteista ja epäilyttävistä raja-arvoista.
- Tapahtuiko virhe jo kaksi vuosikymmentä sitten, kun ruvettiin näkemään sisäilmaongelmat vain homeongelmana ja luotiin raja-arvot ja yksinkertaiset mittarit homeisuuden arvioimiseksi puutteellisin tiedoin? Hintikka kysyy.
- Homeet on demonisoitu, ja kysymys siitä, miksi homeet ovat päässeet pesiytymään rakenteisiin, on liian usein unohtunut, hän toteaa.
Ainoastaan rakennusten kunnollinen korjaus ja kunnossapito voi ratkaista Suomen ison homeongelman, sanoo hometutkija Aino Nevalainen tuoreimmassa Tesso-lehdessä.
Viranomaiset ovat arvioineet, että jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
Vanhojen rakennusten korjaustietämys on Suomessa luvattoman heikko ja korjausrakentamisen koulutus on hajallaan. Tähän epäkohtaan on nyt tartuttu: suunnitelmat koulutuksen yhtenäistämisestä on tehty, enää rahoitus puuttuu, Tesso kirjoittaa.
- Tämä on homeongelman kannalta elämän ja kuoleman kysymys. Homealtistuneet potilaat on toki hoidettava, mutta myös rakennukset kunnostettava. Sairastuneet eivät voi yleensä palata koteihinsa tai työpaikoilleen ellei niiden kosteus- ja homevaurioita korjata ensin, Nevalainen sanoo.
Nevalainen on myös huolissaan homepakolaisista. Homepakolaisuus viittaa Nevalaisen mielestä uuteen ilmiöön: jotkut ihmiset herkistyvät niin voimakkaasti kosteudelle ja homeelle, ettei lääketiede tunnista sellaista sairautta.
Länsimaiden sivistyneimmät lapset käyvät kouluaan homeisissa murjuissa.
Laskutapoja on monenlaisia, mutta varovaisenkin arvion mukaan suunnilleen 100 000 suomalaislasta ammentaa tulevaisuuden eväitä rakennuksessa, joka ajaa heitä kohti sairastumista joka ikinen oppitunti.
Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus arvioi taannoin MTV3:n haastattelussa, että jopa kolmasosa Suomen kouluista on homeessa. Hänen mukaansa on lähinnä arpapeliä, kuka sairastuu.
Siis vähän kuin lottoarvonta. Pallot pyörivät 200 päivää vuodessa, ja pikavoittoja tulee joka päivä.
Neljällä oikein saa väsymystä ja päänsärkyä. Viidellä osumalla tarjolla on kuumeilua, huimausta ja pahoinvointia. Lähelle päävoittoa pääsee sairastumalla erilaisiin tulehduksiin ja joutumalla leikkauskierteeseen.
Suurvoitoksi tarjolla on astma tai reuma loppuiäksi.
Suomen valtio ja kunnat onnittelevat voittajia. Palkinnoksi on luvassa hiljalleen rapistuvaa julkista terveydenhuoltoa.
Homekoulujen korjausavustukset on vähennetty ensi vuodeksi neljään miljoonaan euroon.
Summa on lähinnä naurettava. Noin säälittävällä avustuksella homekouluongelma tulee korjatuksi ehkä muutamassa sadassa vuodessa.
Paitsi että uusia homepommeja taitaa paukahdella paljon tiuhempaan tahtiin kuin tuolla rahalla niitä korjataan.
Kymmenien koulujen vanhempainyhdistykset pohtivat nyt lakkoilua homeongelmien takia. Suomen Vanhempainliitto puolestaan syyttää kuntia ja valtiota homeongelmien salailusta ja vähättelystä.
Liitto vaatii, että valtio myöntäisi vuosittain korjausrahaa 300–400 miljoonaa euroa. Valtio on siis luvannut siitä suunnilleen yhden prosentin.
Osalta vanhemmista kärsivällisyys loppui jo. Vähässäkyrössä Tervajoen koulussa vanhemmat näyttivät raivonsa lokakuun lopulla. Lapset menivät koululakkoon, ja päättäjät heräsivät päästämään lapset ulos homekoulusta.
Vanhempainliitto on nyt valmiina tukemaan vanhempainyhdistyksiä homekoululakoissa ympäri Suomea.
Ongelma ei tietysti rajoitu kouluihin. Virastot, muut työpaikat, päiväkodit ja kodit ovat samassa jamassa. Kiinteistöjä suunnitellaan, rakennetaan ja käytetään väärin.
Korjaaminen on kallista, joten päättäjät lykkäävät sitä mielellään eteenpäin.
Suomi on rahareikiä pullollaan, eivätkä homeongelmat heti lopu.
Jotenkin tuntuu vain siltä, että lasten terveyden pitäisi ajaa aika monen asian ohi, kun päättäjät pohtivat valtion rahankäyttöä.
Nykysuunnitelmien perusteella hallitus ja kansanedustajat näyttävät kääntävän selkänsä koululaisten terveydelle.
Yli puolet Suomen kansallisomaisuudesta on kiinni rakennuksissa. Suuren osan tästä omaisuudesta muodostavat 1960–1980-luvuilla rakennetut talot, jotka ovat nyt peruskorjausiässä. Rakennusten vanhenemista ja siihen liittyvää rapistumista ei kuitenkaan ole täysin ymmärretty. Tämä on johtanut siihen, että rakennustemme korjausvelka on mittava, 30-50 miljardia euroa, ja kasvaa koko ajan.
Kosteus- ja homevauriot ovat hyvin yleisiä. Välitön korjaustarve on noin 250 000 pientalossa, 8 000 kerrostalossa, 1 300 koulussa ja noin 15 prosentissa hoitoalan rakennusten pinta-alasta. Joidenkin rakennusten korjaustarve tarkoittaa suurta peruskorjausta, joidenkin taas pieniä osakorjauksia tai vaurioita ennalta ehkäiseviä toimia.
Huonon sisäilman aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Suomen kaikkien rakennusten vuosittaiset lämmityskustannukset ovat yhtä suuret.
Homeongelmien ja muiden sisäilmaa heikentävien tekijöiden kustannukset ovat mittavat, sillä vietämme suuren osan ajasta sisätiloissa. Sisäilman laadun vaikutus heijastuu esimerkiksi työn tuottavuuteen, oppimisen tehokkuuteen ja arkielämän laatuun. On aivan turha haaveilla työurien pidentämisestä, jos työolot eivät tue työssä viihtymistä tai jos homeelle altistutaan jo lapsesta lähtien. Home- ja sisäilmaongelmat on taltutettava tai edessä on kansallinen katastrofi.
Syyt kosteus- ja homeongelmiin piilevät koko rakennus- ja kiinteistöalan toimijaketjussa: parannettavaa on niin koulutuksessa, suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa kuin korjaustöissä. Parempaa tietoa ja osaamista pitäisi olla niin rakentamisen ammattilaisilla kuin rakennusten omistajilla ja käyttäjillä.
Myös ihmisten asenteita on muutettava. Rakennusten hoitamiseen ja oikea-aikaiseen kunnostamiseen on sitouduttava. Mitä pidempään rakennuksen vaurioituminen jatkuu, sitä kalliimpaa sen korjaaminen on.
Koti on yleensä ihmisen elämän arvokkain sijoitus. Sekä talon myyjän että ostajan turvaan kaupanteon yhteydessä pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Rakennuksen laadun tulisi olla selvillä kaupanteon hetkellä.
Laadun vaatimisen ja vaalimisen pitäisi olla itsestään selvää jokaisessa vaiheessa talon suunnittelusta sen käyttöön ja huoltoon asti. Kiire ja kustannukset saavat monet kuitenkin hyväksymään asioita, jotka voivat myöhemmin tulla kalliiksi sekä lompakolle että terveydelle. Surullinen esimerkki tästä on peltikattojen rei'ittäminen kirveillä ja rautakangilla kahtena lumitalvena. Siitä aiheutuneet kosteusvauriot maksavat paljon, ja niitä korjataan pitkään.
Kosteus- ja hometalkoot on viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on aloittaa Suomen rakennuskannan tervehdyttäminen. Vuoteen 2014 asti kestävien talkoiden budjetti on 3,4 miljoonaa euroa.
On selvää, että talkoisiin varatulla summalla ei kuitata rakennusten korjausvelkaa. Sen sijaan ohjelman tehtävä on tuottaa ratkaisuja ja menetelmiä, joilla rakennuksia huolletaan ja kunnostetaan vastedes paremmin.
Päättäjien tehtävä on puolestaan tehdä ripeästi tarvittavat muutokset lakeihin ja ohjeisiin. Kuntien pitää uskaltaa valita uuden jäähallin rakentamisen ja homekoulun korjaamisen välillä. Vastaavasti terveydenhuollossa on opittava tunnistamaan kosteusvaurioiden aiheuttamat oireet ja laatu on asetettava työmailla kiireen edelle.
Talkoisiin ovat sitoutuneet eri alojen asiantuntijat, jotka luovat uusia ja parantavat vanhoja toimintamalleja rakennuskannan tervehdyttämiseksi.
Tavoitteena on muun muassa luoda alan koulutus- ja pätevöitymisjärjestelmä, laatia oppimateriaalia kosteus- ja homevaurioiden tutkimiseen ja korjaamiseen eri aikakausien rakennuksissa sekä kehittää asuntokaupan pelisääntöjä niin myyjän kuin ostajankin näkökulmasta.
Kosteus- ja hometalkoilla on viime kädessä tarkoitus luoda Suomeen uudenlainen kiinteistönpidon ja rakentamisen kulttuuri. Vastedes villat ja laudat peitettäisiin työmaalla sateelta, rännit puhdistettaisiin syksyisin ja talot korjattaisiin ajoissa.
"Kosteus- ja hometalkoilla on viime kädessä tarkoitus luoda Suomeen uudenlainen kiinteistönpidon ja rakentamisen kulttuuri. Vastedes villat ja laudat peitettäisiin työmaalla sateelta, rännit puhdistettaisiin syksyisin ja talot korjattaisiin ajoissa."
Kesän lopulla merivoimien esikunnan päärakennuksessa Turussa havaittiin hometta. Henkilökuntaa on jouduttu siirtämään väliaikaisiin tiloihin homeen takia, uutisoi Turun Sanomat.
Home havaittiin, kun henkilökunta alkoi saada sisäilmasta erilaisia oireita. Kattorakenteista löydetty home johti henkilökunnan siirtämiseen väliaikaisiin tiloihin.
Homeiseksi paljastunut rakennus peruskorjattiin vuonna 2007, jolloin merivoimien esikunta muutti Helsingistä Turkuun. Peruskorjaus valittiin tuolloin Senaatti-kiinteistöjen vuoden hankkeeksi.
Merivoimien esikuntarakennus ei ole ainoa Senaatti-kiinteistöjen kohde, joka on kärsinyt homeongelmista. Turun oikeustalossa havaittiin kosteusongelma kuluvan vuoden huhtikuussa. Forssan poliisiasema joutui evakkoon homevaurioiden alta talvella 2008. Säkylän varuskunnan terveysasema puolestaan suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi syksyllä 2007. Tunnetummista rakennuksista esimerkiksi vuonna 2004 peruskorjattua pääministerin virka-asuntoa Kesärantaa on jouduttu korjaamaan vesivahinkojen ja kosteusvaurioiden takia.
Kohta eläköityvä Kuopion hiippakunnan piispa Wille Riekkinen kertoo tuoreessa Kotimaa-lehdessä, että hänen virka-asuntonsa aiheutti hänelle pysyvän astman ja useita sairauslomia. Remontoitu asunto, jossa Riekkinen asui perheineen piispakautensa alkupuolen, paljastui hometaloksi. "Viran sairastuttama" piispa kertoo, että kesti vuosia saada työnantaja vakuuttuneeksi siitä, että jatkuva haju, yskä ja kyynelehtiminen johtuivat rakennuksesta.
- Valituksiamme ei uskottu. Lopulta sain pysyvän astman. Maksoin siinä tilanteessa omilla rahoillani paikalle sisäilmantutkijan, joka löysi kellarista valtavasti hometta, piispa selostaa tapahtumia Kotimaa-lehdelle.
Kun tilanne selvisi, piispa muutti pois kirkkohallituksen omistamasta hometalosta omakotitaloon.
Piispavuosiensa aikana Riekkinen on joutunut olemaan usein sairauslomilla, sillä hän on "viran sairastuttama" mies. Kautensa alkuvuodet Riekkinen asui perheineen kirkkohallituksen omistamassa virka-asunnossa Kuopiossa. Remontoitu asunto paljastui hometaloksi, mutta kesti vuosia saada työnantaja vakuuttuneeksi siitä, että jatkuva haju, yskä ja kyynelehtiminen johtuivat rakennuksesta.
- Valituksiamme ei uskottu. Lopulta sain pysyvän astman. Maksoin siinä tilanteessa omilla rahoillani paikalle sisäilmatutkijan, joka löysi kellarista valtavasti hometta. Muutimme pian pois ja ostimme omakotitalon.
Lainaus Iltalehdestä 29.3.2012:
Terveys meni hometalossa
Lainaus:
Iltalehti ei keskiviikkona tavoittanut Wille Riekkistä tai kirkkohallituksen edustajaa kommentoimaan tapausta.
STT kertoi loppuvuodesta 2004, että hometta löytyi lopulta sekä talon ylä- että alapohjasta. Talo pantiin käyttökieltoon.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n selvityksen mukaan ylin johto tai koulujen omistajat kieltävät ilmoittamasta sisäilmaongelmista vanhemmille.
OAJ:n tänään julkaistussa opetusalan sisäilmaselvityksessä paljastuu karuja totuuksia päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden sisäilmaongelmista.
Selvityksen mukaan sisäilmaongelmia on esiintynyt viimeisen kahden vuoden aikana peräti kahdessa kolmasosassa suomalaisia oppilaitoksia.
OAJ:n mukaan ongelman laajuus on mittava, sillä jopa asiantuntijoiden ja terveydenhuollon käytössä ja toteutumisessa sekä korjausten toteutumisessa on vakavia puutteita.
Vuorokauden tunnit eivät vaan riitä, aina saa maksaa hinnan.
Ilmaiseksi Saatanan ja rahan valtaa vastaan.
Kolmen jälkeen sänkyyn ja heti takykardiaa, joka jatkuu vaan. Rintaan sattuu, ei auta hierominen. Otan sydänlääkkeen sydämen hakatessa edelleen. Vielä puoli viiden aikaan hereillä.
Kahdeksan aikaan herään murehtimaan pojan haavaa, pitäisikö laastari vaihtaa. Ei tarvitse, haava ei onneksi tykytä.
Ryhdyn kirjoittamaan aamusivuja, joissa vierähtää pitkälle toista tuntia.
Tuon jälkeen WHO:n dokumentin kimppuun ynnäämään vielä lukuja.
Mutta jos WHO:n massiivisessa homepaketissa noin viidestäsadasta viitteestä on sadan pintaan suomalaisia tutkimuksia, se paljastaa kaiken!
Tietoa on, mutta se on haluttu pimittää ja vähätellä homeongelman katastrofaalista laajuutta Suomessa.
Näitähän on pilvin pimein, poimin viiteluettelosta useampaan kertaan enkä tiedä, tuliko kaikki mukaan:
Lainaus:
6. References
Airaksinen M (2003). Moisture and fungal spore transport in outdoor air ventilated crawlspaces in a cold climate [thesis]. Espoo, Helsinki University of Technology, Department of Mechanical Engineering, Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning.
Airaksinen M et al. (2004a). Fungal spore transport through a building structure. Indoor Air, 14:92-104.
Airaksinen M et al. (2004b). Microbial contamination of indoor air due to leakages from crawl space: a field study. Indoor Air, 14:55-64.
Andersson MA et al. (1998). The mitochondrial toxin produced by Streptomyces griseus strains isolated from an indoor environment is valinomycin. Applied and Environmental Microbiology, 64:4767–4773.
Backman E et al. (2000). The effect of air leakage through the moisture damaged structures in a school building having mechanical exhaust ventilation. In: Proceedings of Healthy Buildings 2000. Vol.3. Espoo, SisäIlmastoseminaarit:141-146.
Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate (2001). Classification of indoor climate 2000. Espoo, Finnish Society of Indoor Air Quality and Climate (Publication 5 E).
Hänninen OO et al. (2004). Infiltration of ambient PM2.5 and levels of indoor generated non-ETS PM2.5 in residences of four European cities. Atmospheric Environment, 38: 6411-6423.
Hänninen O et al. (2005). Reduction potential of urban PM2.5 mortality risk using modern ventilation systems in buildings. Indoor Air, 15:246-256.
Haverinen U (2002). Modeling moisture damage observations and their association with health symptoms [thesis]. Kuopio, National Public Health Institute, Department of Environmental Health, University of Kuopio (Report A10/2002).
Haverinen U et al. (2001). Comparison of two-level and three-level classifications of moisture-damaged dwellings in relation to health effects. Indoor Air, 11:192-199.
Haverinen-Shaughnessy U et al.(2007). Personal and microenvironmental concentrations of particles and microbial aerosol in relation to health symptoms among teachers. Journal of Exposure Science and Environmental Epidemiology, 17:182-190.
Hirvonen MR et al. (1999). Nitric oxide and proinflammatory cytokines in nasal lavage fluid associated with symptoms and exposure to moldy building microbes. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, 160:1943-1946.
Hirvonen MR et al. (2001). Streptomyces anulatus induced inflammatory responses and cytotoxicity in macrophages are regulated by growth conditions of the microbe. Inhalation Toxicology, 13:55-68.
Huttunen K et al. (2000). Inflammatory responses in RAW264.7 macrophages caused by mycobacteria isolated from moldy houses. Environmental Toxicology and Pharmacology, 8:237-244.
Huttunen K et al. (2001). Comparison of mycobacteria-induced cytotoxicity and inflammatory responses in human and mouse cell lines. Inhalation Toxicology, 13:977-991.
Huttunen K et al. (2003). Production of proinflammatory mediators by indoor air bacteria and fungal spores in mouse and human cell lines. Environmental Health Perspectives, 111:85-92.
Huttunen K et al. (2004). Synergistic interaction in simultaneous exposure to Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum. Environmental Health Perspectives, 112:659-665.
Hyvärinen A et al. (2002). Fungi and actinobacteria in moisture-damaged building materials - concentrations and diversity. International Biodeterioration and Biodegradation, 49:27-37.
ISIAQ (1996). TFI-1119, Control of moisture problems affecting biological indoor air quality. Espoo, International Society of Indoor Air Quality and Climate (ISIAQ guideline, task force 1-1996; http://www.isiaq.org/publication.asp, accessed 12 May 2009).
Immonen J et al. (2001). Skin-prick test findings in students from moisture- and mold-damaged schools: a 3-year follow-up study. Pediatric Allergy and Immunology, 12:87-94.
Jaakkola JJ, Jaakkola N, Ruotsalainen R (1993). Home dampness and molds as determinants of respiratory symptoms and asthma in pre-school children. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology, 3(Suppl.1):129-142.
Jaakkola JJ, Hwang BF, Jaakkola N (2005). Home dampness and molds, parental atopy, and asthma in childhood: a six-year population-based cohort study. Environmental Health Perspectives, 113:357-361.
Jaakkola MS et al. (2002). Indoor dampness and molds and development of adult-onset asthma: a population-based incident case-control study. Environmental Health Perspectives, 110:543-547.
Jussila J et al. (1999). Streptomyces anulatus from indoor air of moldy houses induce N0 and IL-6 production in a human alveolar epithelial cell-line. Environmental Toxicology and Pharmacology, 7:261-266.
Jussila J et al. (2001). Inflammatory responses in mice after intratracheal instillation of spores of Streptomyces californicus isolated from indoor air of a moldy building. Toxicology and Applied Pharmacology, 171:61-69.
Jussila J et al. (2002a). Mycobacterium terrae isolated from indoor air of a moisture-damaged building induces sustained biphasic inflammatory response in mouse lungs. Environmental Health Perspectives, 110:1119-1125.
Jussila J et al. (2002b). Inflammatory potential of the spores of Penicillium spinulosum isolated from indoor air of a moisture-damaged building in mouse lungs. Environmental Toxicology and Pharmacology, 12:137-145.
Jussila J et al. (2002c). Spores of Aspergillus versicolor isolated from indoor air of a moisture-damaged building provoke acute inflammation in mouse lungs. Inhalation Toxicology, 14:1261-1277.
Jussila J et al. (2003). Systemic immunoresponses in mice after repeated exposure of lungs to spores of Streptomyces californicus. Clinical and Diagnostic Laboratory Immunology, 10:30-37.
Kalamees T et al. (2007). Air pressure conditions in Finnish residences. In: Seppänen O, Säteri J, eds. Clima 2007: WellBeing Indoors [CD-ROM]. Helsinki, Finnish Association of HVAC Societies.
Kilpeläinen M et al. (2000). Heat and moisture distribution at the connection of floor and external wall in multi-storey timber frame houses. In: Proceedings of the 6th World Conference on Timber Engineering, Whistler Resort, British Columbia [CD-ROM]. Vancouver, Canadian Pension and Benefits Institute.
Kilpeläinen M et al. (2001). Home dampness, current allergic diseases, and respiratory infections among young adults. Thorax, 56:462-467.
Koskinen OM et al. (1999a). Adverse health effects in children associated with moisture and mold observations in houses. International Journal of Environmental Health Research, 9:143-156.
Koskinen OM et al. (1999b). The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. European Respiratory Journal, 14:1363-1367.
Kurnitski J (2000a). Crawl space air change, heat and moisture behaviour. Energy and Buildings, 32:19–39.
Kurnitski J (2000b). Humidity control in outdoor-air-ventilated crawl spaces in cold climate by means of ventilation, ground covers and dehumidification [thesis]. Espoo, Helsinki University of Technology, Department of Mechanical Engineering, Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning (Report
A3).
Kurnitski J (2006). Pientalojen ilmanvaihto ja ilmanpitävyys [Ventilation and air tightness in houses]. In: Koskenvesa A et al., eds. Rakentajain kalenteri [Builders’ Yearbook], Helsinki, Rakennustieto Oy: 415–424
Kurnitski J, Pasanen P (2000). Crawl space moisture and microbes. In: Proceedings of Healthy Buildings 2000. Vol.3. Espoo, Sisällmastoseminaarit:205–210.
Kurnitski J et al. (2007). Potential effects of permeable and hygroscopic lightweight structures on thermal comfort and perceived IAQ in a cold climate. Indoor Air, 17:37–49.
Lehtinen T (2000). Thermal and moisture physical design and dimensioning methods of structures. In: Proceedings of Healthy Buildings 2000. Vol.3. Espoo, Sisällmastoseminaarit:507-512.
Leino M et al. (2003). Intranasal exposure to a damp building mould, Stachybotrys chartarum, induces lung inflammation in mice by satratoxin-independent mechanisms. Clinical and Experimental Allergy, 33:1603-1610.
Leino MS et al. (2006). Intranasal exposure to Stachybotrys chartarum enhances airway inflammation in allergic mice. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, 173:512-518.
Luosujärvi RA et al. (2003). Joint symptoms and diseases associated with moisture damage in a health center. Clinical Rheumatology, 22:381-385.
Ministry of Social Affairs and Health (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 1. [Health Protection Act. Instructions regarding physical, chemical and biological factors in housing. Guidebook No. 1]. Helsinki, Ministry of Social Affairs and Health (in Finnish).
Murtoniemi T, Nevalainen A, Hirvonen MR (2003). Effect of plasterboard composition on Stachybotrys chartarum growth and biological activity of spores. Applied and Environmental Microbiology, 69:3751-3757.
Murtoniemi T et al. (2001a). Production of inflammatory mediators in RAW264.7 macrophages by microbes grown on six different plasterboards. Inhalation Toxicology, 13:233-247.
Murtoniemi T et al. (2001b). Induction of cytotoxicity and production of inflammatory mediators in RAW264.7 macrophages by spores grown on six different plasterboards. Inhalation Toxicology, 13:233-247.
Murtoniemi T et al. (2002). Effect of liner and core materials of plasterboard on microbial growth, spore-induced inflammatory responses, and cytotoxicity in macrophages. Inhalation Toxicology, 14:1087-1101.
Murtoniemi T et al. (2003). The relation between growth of four microbes on six different plasterboards and biological activity of spores. Indoor Air, 13:65-73.
Murtoniemi T et al. (2005). Effects of microbial cocultivation on inflammatory and cytotoxic potential of spores. Inhalation Toxicology, 17:681-693.
Myllykangas-Luosujärvi R et al. (2002). A cluster of inflammatory rheumatic diseases in a moisture-damaged office. Clinical and Experimental Rheumatology, 20:833-836.
Nevalainen A et al. (1998). Prevalence of moisture problems in Finnish houses. Indoor Air, 4(Suppl.):45-49.
Nguyen Thi LC, Kerr G, Johanson J (2000) Monitoring and remediation after a flood in a Canadian office building. In: Proceedings of Healthy Buildings 2000. Vol.3. Espoo, Sisällmastoseminaarit:433-438.
Nikulin M et al. (1996). Experimental lung mycotoxicosis in mice induced by Stachybotrys atra. International Journal of Experimental Pathology, 77:213–218.
Nikulin M et al. (1997). Effects of intranasal exposure to spores of Stachybotrys atra in mice. Fundamental and Applied Toxicology, 35:182–188.
Pasanen P ed. (2007). Cleanliness of ventilation systems. Brussels, Federation of European Heating and Air-conditioning Associations (Guidebook No.8).
Pasanen P et al. (2001). Fungal growth on wood surfaces at different moisture conditions in crawl spaces. In: Moisture, microbes and health effects: indoor air quality and moisture in buildings. Proceedings of the International Building Performance Conference [CD-ROM]. San Francisco, American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers.
Pekkanen J et al. (2007). Moisture damage and childhood asthma: a population-based incident case-control study. European Respiratory Journal, 29:509-515.
Penttinen P et al. (2005a). The proportions of Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum in simultaneous exposure affect inflammatory responses in mouse RAW264.7 macrophages. Inhalation Toxicology, 17:79-85.
Penttinen P et al. (2005b). Interactions between Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum can induce apoptosis and cell cycle arrest in mouse RAW264.7 macrophages. Toxicology and Applied Pharmacology, 202:278-288.
Penttinen P et al. (2006). Co-cultivation of Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum stimulates the production of cytostatic compound(s) with immunotoxic properties. Toxicology and Applied Pharmacology, 217:342-351.
Penttinen P et al. (2007). DNA damage and p53 in RAW264.7 cells induced by the spores of co-cultivated Streptomyces californicus and Stachybotrys chartarum. Toxicology, 235:92-102.
Pirhonen I et al. (1996). Home dampness, moulds and their influence on respiratory infections and symptoms in adults in Finland. European Respiratory Journal, 9:2618-2622.
Pirinen J (2006). Damages caused by microbes in small houses. Tampere, Tampere University of Technology.
Pirinen J et al. (2005). Homevauriot suomalaisissa pientaloissa [Mould damage in Finnish detached houses]. Espoo, Sisäilmastoseminaari (SIY Report 23; in Finnish).
Purokivi MK et al. (2001). Changes in pro-inflammatory cytokines in association with exposure to moisture-damaged building microbes. European Respiratory Journal, 18:951-958.
Pylkkänen L et al. (2004). Exposure to Aspergillus fumigatus spores induces chemokine expression in mouse macrophages. Toxicology, 200:255-263.
Reinikainen L, Jaakkola J (2003). Significance of humidity and temperature on skin and upper airway symptoms. Indoor Air, 13:344-352.
Reponen T (1995). Aerodynamic diameters and respiratory deposition estimated of viable particles in mold problem dwellings, Aerosol Science and Technology, 22:11-23.
Rintala H, Nevalainen A, Suutari M (2002). Diversity of streptomycetes in water-damaged building materials based on 16S rDNA sequences. Letters in Applied Microbiology, 34:439-443.
Rintala H et al. (2004). Detection of streptomycetes in house dust - comparison of culture and PCR methods. Indoor Air, 14:112-119.
Roponen M et al. (2001). Differences in inflammatory responses and cytotoxicity in RAW264.7 macrophages induced by Streptomyces anulatus grown on different building materials. Indoor Air, 11:179-184.
Ruotsalainen R, Jaakkola N, Jaakkola JJ (1995). Dampness and molds in day-care centers as an occupational health problem. International Archives of Occupational and Environmental Health, 66:369-374.
Salo PM et al. (2006). Exposure to Alternaria alternata in US homes is associated with asthma symptoms. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 118:892-898.
Salonvaara M, Nieminen J (2002). Hygrothermal performance of low-sloped roofs with groove ventilation. In: Gustavsen A, Thue, JV, eds. Proceedings of the 6th Symposium on Building Physics in the Nordic Countries, 17-19 June, Trond¬heim. Trondheim, Norwegian University of Science and Technology:239-246.
Säteri J, Kovanen K, Pallari ML (1999). Kerrostalojen sisäilmaston ja energiatalouden parantaminen [Improvements of indoor air quality and energy efficiency in hige-rise residential buildings]. Espoo, VTT Technical Research Centre (VTT Research Notes 1945; in Finnish).
Seppänen O (2004). Improvement of indoor environment in European resi dences to alleviate the symptoms of allergic and asthmatic children and adults. In: Franchi et al., eds. Towards healthy air in dwellings in Europe. The THADE report. [CD-ROM]. Brussels, European Federation of Allergy and Airways Diseases Patient Associations.
Seppänen OA, Fisk WJ (2002). Association of ventilation system type with SBS symptoms in office workers. Indoor Air, 12:98-112.
Seppänen O, Fisk WJ (2004). Summary of human responses to ventilation. Indoor Air, 14(Suppl. 7):102-118.
Seppänen O, Fisk WJ, Lei QH (2006). Ventilation and performance in office work. Indoor Air, 16:28-36.
Seppänen O, Fisk W, Mendell M (1999). Association of ventilation rates and CO2 concentrations with health and other responses in commercial and institutional buildings. Indoor Air, 9:226-252.
Seuri M et al. (2000). An outbreak of respiratory diseases among workers at a water-damaged building – a case report. Indoor Air, 10:138–145.
Stockmann-Juvala H et al. (2004). Oxidative stress induced by fumonisin B1 in continuous human and rodent neural cell cultures. Free Radical Research, 38:933-942.
Stockmann-Juvala H et al. (2006). Fumonisin B1-induced apoptosis in neuroblastoma, glioblastoma and hypothalamic cell lines. Toxicology, 225:234-241.
Taskinen T et al. (1997). Moisture and mould problems in schools and respiratory manifestations in schoolchildren: clinical and skin test findings. Acta Paediatrica, 86:1181-1187.
Taskinen T et al. (1999). Asthma and respiratory infections in school children with special reference to moisture and mold problems in the school. Acta Paediatrica, 88:1373-1379.
Torvinen E et al. (2006). Mycobacteria and fungi in moisture-damaged building materials. Applied and Environmental Microbiology, 72:6822-6824.
Tuomainen A, Seuri M, Sieppi A (2004). Indoor air quality and health problems associated with damp floor coverings. International Archives of Occupational and Environmental Health, 77:222-226.
Viitanen H, Ritschkoff AC (1991). Mould growth in pine and spruce sapwood in relation to air humidity and temperature. Uppsala, Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Forest Products (Report No. 221).
Viitanen H et al. (2000). Modelling mould growth and decay damages. In: Proceedings of Healthy Buildings 2000. Vol. 3. Espoo, Sisällmastoseminaarit:341-346.
Yli-Pirilä T et al. (2004). Amoebae and other protozoa in material samples from moisture-damaged buildings. Environmental Research, 96:250-256.
Yli-Pirilä T et al. (2007). Effects of co-culture of amoebae with indoor microbes on their cytotoxic and proinflammatory potential. Environmental Toxicology, 22:357-367.
WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould
AIR POLLUTION, INDOOR - adverse effects - prevention and control
FUNGI
HUMIDITY - adverse effects - prevention and control
ENVIRONMENTAL EXPOSURE
RISK ASSESSMENT
GUIDELINES
ISBN 978 92 890 4168 3
This document provides a comprehensive review of the scientific evidence on health problems associated with building moisture and biological agents. The review concludes that the most important effects are increased prevalences of respiratory symptoms, allergies and asthma as well as perturbation of the immunological system.
The WHO guidelines on indoor air quality: dampness and mould offer guidance to public health and other authorities planning or formulating regulations, action and policies to increase safety and ensure healthy conditions of buildings. The guidelines were developed and peer reviewed by scientists from all over the world, and the recommendations provided were informed by a rigorous review of all currently available scientific knowledge on this subject. We at WHO thank these experts for their efforts, and believe that this work will contribute to improving the health of people around the world.
Tietoa on kerätty ympäri maailman, mutta jostain syystä ihmisiä ei ole haluttu Suomessa huolestuttaa, vaan kusettaa edelleen.
Lainaus:
2.2.3 Bacteria
Bacteria are ubiquitous prokaryotic single-cell organisms, comprising an abundance of species. They can be found in the dust and on the surfaces of every house, including those with no damp problems. The main sources of bacteria in the indoor environment are outdoor air, people and indoor bacterial growth. Bacteria from outdoor air and those originating from people are considered to be fairly harmless; bacteria growing actively or accumulating in the indoor environment, however, may affect health, but this has not been studied extensively.
As described for fungi, water is a critical requirement for bacterial growth. In fact, bacteria require higher water activities than most fungi. The temperature and nutrient demands are generally met in most indoor environments. Surprisingly, few studies have been conducted on bacterial growth in damp houses. Those that have suggest that bacteria grow in the same areas as fungi. In particular, Streptomycetes (Gram-positive spore-forming bacteria that are not normal indoor flora in urban environments) may grow on damp or wet building materials (Hyvärinen et al., 2002). Their presence in indoor air may therefore indicate that a building has a moisture problem (Samson et al., 1994). Although no clear association with dampness has been found, it has been suggested that endotoxins from Gram-negative bacteria occur at increased levels in damp buildings (Bischof et al., 2002; Solomon et al., 2006).
Homeasunnoissa altistutaan myös haitallisille bakteereille. Hyvärinen ja kumppanit tutkineet grampositiivisia sädesieniä, ja gramnegatiivisten bakteereiden endotoksiineja löydetty.
Lainaus:
2.2.4 Protozoa
It has been proposed that protozoa play a role in the complex mixture of exposures that contribute to adverse health effects associated with damp indoor environments (Yli-Pirila et al., 2004). In their study, amoeba were detected in 22% of 124 material samples from moisture-damaged buildings. Most of the 11 samples of materials that were badly damaged by moisture were found to contain ciliates and flagellates. No field studies have been conducted to assess the airborne concentrations of protozoa or fragments thereof. Although a study in vitro suggested that amoeba enhance the pro-inflammatory properties of certain microbes (Yli-Pirila et al., 2007), it is not clear whether protozoa in damp buildings contribute to ill health.
Vuonna 2004 Yli-Pirilä ja kumppanit löytäneet amebaa 22 prosentissa kosteusvaurioisista rakennuksista otetuista näytteistä. Yli-Pirilä tutkinut samaa asiaa uudestaan vuonna 2007, josko alkueläimistä olisi meittin terveydelle jotain haittaakin. Arvataan kaks' kertaa.
Lainaus:
4.2.6 Other effects
Several other effects of exposure to mould have been discussed in the context of indoor air, including toxic, immunological, reproductive and neuropsychiatric symptoms and syndromes. The Institute of Medicine (2004) found no evidence that the prevalences of cancer and reproductive outcomes were altered by exposure to indoor air. A search of these subjects showed no studies on this subject within the past 5 years. The Institute of Medicine (2004) included only a few case reports, with inconsistent findings for neuropsychiatric effects.
A Finnish group studied the occurrence of rheumatic diseases associated with dampness. In two studies, the authors found clustering of cases of rheumatic disease in water-damaged buildings (Myllykangas-Luosujärvi et al., 2002; Luosujärvi et al., 2003) and suggested that the symptoms could be attributed to exposure to mould spores. In a later publication (Lange, 2004), the author proposed that endotoxins and other triggers of the innate immune response might play a role, although the exposure levels are much lower than those in situations where joint pain is more prevalent, as on farms and among bird fanciers. Rheumatic diseases among people exposed in damp buildings and the possible role of endotoxins was also reported by Lorenz et al. (2006).
Monet ihmiset ovat kuukanneet syöpään ja taustalla on ollut homekämppää ja hometyöpaikkaa, mutta asiaa ei ole viitsitty tutkia kunnolla.
Suomalainen ryhmä on tutkinut reumasairauksien esiintymistä rakennusten kosteusvaurioihin liittyen.
Lainaus:
4.3.2 Cytotoxicity and immunosuppression
Increased frequencies of common respiratory infections have been observed in people living or working in damp buildings (Åberg et al., 1996; Pirhonen et al., 1996; Kilpeläinen et al., 2001), suggesting that agents present in the indoor air of these buildings can suppress immune responses, leading to increased susceptibility to infections. Several microbes originating from damp buildings or their toxins have been shown to have immunosuppressive effects in vitro mediated - for example, by impaired particle clearance (Pieckova, Jesenska, 1996, 1998) or by cytotoxicity (Huttunen et al., 2004; Penttinen et al., 2005a,b).
Aijai sentään. Homekämpistä ja -työpaikoista vakavaa terveyshaittaa. Useilla kosteusvaurioisten rakennusten mikrobeilla tai niiden toksiineilla on osoitettu olevan immunosuppressiivista vaikutusta, toisin sanoen ne alentavat immuunipuolustusta ja aiheuttavat immuunivajetta.
Lainaus:
4.3.3 Autoimmunity
Cases of autoimmune diseases and related symptoms have been reported among the occupants of damp buildings (Myllykangas-Luosujärvi et al., 2002; Luosujärvi et al., 2003), but there are no toxicological data on autoimmune responses caused by microorganisms or microbial substances found in damp buildings. Microbial fragments can, however, cause autoimmune reactions by molecular mimicry, acting as microbial superantigens or by enhancing the presentation of autoantigens (Wucherpfennig, 2001).
Myös autoimmuunitauteja on tarjolla homealtistuksen seurauksena.
Lainaus:
4.3.5 Neurotoxicity
Such health effects as fatigue, headache and difficulties in concentration (Johanning et al., 1996; Koskinen et al., 1999b) indicate that microbes or other agents present in damp buildings have neurological effects.
Many pure microbial toxins, such as the products of Fusarium (fumonisin B1, deoxynivalenol), Stachybotrys (satratoxin G), Aspergillus (ochratoxin A) and Penicillium (ochratoxin A, verrucosidin), have been shown to be neurotoxic in vitro and in vivo (Rotter, Prelusky, Pestka, 1996; Belmadani et al., 1999; Kwon, Slikker, Davies, 2000; Islam, Harkema, Pestka, 2006; Stockmann-Juvala et al., 2006). No study has shown, however, that people living in damp buildings who complain of nervous system symptoms are exposed to effective levels of mycotoxins.
Homeiden toksiinit voivat aiheuttaa neurologisia oireita.
Lainaus:
4.3.6 Genotoxicity
Heavy occupational exposure by inhalation to mycotoxins in mouldy grain may be linked to an increased risk of cancer (Olsen, Dragsted, Autrup, 1988; Kristensen, Andersen, Irgens, 2000), but there is no epidemiological evidence for an association between exposure in damp buildings and cancer. Some of the microbial toxins produced by bacteria and fungi are known to be genotoxic and carcinogenic (IARC, 1993), but the relevance of these findings to exposure by inhalation in damp buildings is not known. It has been shown, however, that microbial isolates from damp buildings have genotoxic activity in vitro. Wang and Yadav (2006) showed that toxins of S. chartarum extracted from spores cause DNA damage, p53 accumulation and apoptosis in murine alveolar macrophages. Another report suggested that the spores of S. californicus produce genotoxically active compound(s) that induce DNA damage, and that the production of this compound is potentiated when the microbe grows together with S. chartarum (Penttinen et al., 2007). Microbial compounds may not only produce genotoxic compounds but may also increase the risk of cancer through secondary mechanisms (e.g. by inducing oxidative stress in chronic inflammation) (Fitzpatrick, 2001).
Jaahah, vuoden 1988 ja 2000 tutkimuksissa myönnetään lisääntynyt riski syöpään, vaikkei epidemiologista näyttöä ole kai haluttu etsiäkään. Bakteerien ja sienten myrkylliset toksiinit aiheuttavat DNA-tuhoa, ovat genotoksisia ja karsinogeenisia. Syövän voi saada myös sekundaarisesti kroonisen tulehduksen kautta.
Lainaus:
4.3.8 Microbial interactions
The immunostimulatory properties of the fungal and bacterial strains typically found in moisture-damaged buildings are synergistically potentiated by microbial interactions during concomitant exposure in vitro (Huttunen et al., 2004).
These interactions are not limited to microbes grown separately (Penttinen et al., 2005a) but also occur also when microbes are cultivated together (Penttinen et al., 2005b). Interactions between S. californicus and S. chartarum during co-cultivation stimulated the production of currently unidentified cytostatic compound(s) (Penttinen et al., 2006), which significantly potentiate the abilities of the spores to cause apoptotic cell death (Penttinen et al., 2005b). Interactions during co-cultivation stimulate these microbes to produce highly toxic compounds, which can damage DNA and provoke genotoxicity (Penttinen et al., 2007). In addition, concomitant exposure in vitro with amoebae potentiates the cytotoxic and inflammatory properties of the microbial spores of S. californicus or Penicillium spinolosum isolated from damp buildings (Yli-Pirilä et al., 2007). These findings point to the importance of considering microbial interactions when investigating the causative agents and mechanisms of the adverse health effects observed in damp buildings.
Solujen kuolemaa, DNA-tuhoa, geenivaurioita, ameban ja muiden alkueläinten tuottamia solumyrkkyjä ja tulehduksia! Ei ihmekään, että homerakennukset ovat niin terveellisiä Suomessa eikä niistä haluta puhua mitään!
Kolmen jälkeen sänkyyn ja heti takykardiaa, joka jatkuu vaan. Rintaan sattuu, ei auta hierominen. Otan sydänlääkkeen sydämen hakatessa edelleen. Vielä puoli viiden aikaan hereillä.
Kahdeksan aikaan herään murehtimaan pojan haavaa, pitäisikö laastari vaihtaa. Ei tarvitse, haava ei onneksi tykytä.
Ryhdyn kirjoittamaan aamusivuja, joissa vierähtää pitkälle toista tuntia.
Tuon jälkeen WHO:n dokumentin kimppuun ynnäämään vielä lukuja.
Valvoessaan yöllä on ollut hyvää aikaa miettiä kaikkea vääryyttä, missä kärsimyksessä ja vähättelyssä ihmiset joutuvat elämään. Usko ja luottamus meni lääkäreihin jo parikymppisenä jouduttuani potemaan umpilisäkkeen tulehdusta kolme viikkoa. Kaikki ne väärät diagnoosit ja lääkärin kommentti ennen leikkausta, että olisin ollut aikoja sitten hautausmaalla, mikäli vaivani olisi umpilisäkkeen tulehdusta. Mutta olin sitkeä ja Jumala sanoi minulle tässä taannoin Hänen pitäneen minua hengissä. En ollut silloin edes uskossa, mutta Jumala oli katsonut jo tulevaan, merkannut minut omakseen. Tai kun poliotalvena 1984-85 sairastuin kauheaan tautiin, jossa päätäni leikattiin kuin veitsellä ja lihakseni alkoivat pomppia ja miten minua pidettiin luulosairaana, vaikka se tauti tärveli hermostoni ja olen siitä lähtien kärsinyt elohiiristä ja nykinöistä.
Olen osannut laskea yksi plus yksi yhteen ja tiedän, mistä viimeaikainen pyörrytyskin johtuu. Lisääntynyt takykardia on aiheuttanut rintakipua, huimauksen tunnetta ja huonoa oloa. Mutta vaikka Holter rekisteröi 4.-6.2.2013 kaiken, takykardiaa ei edes mainittu lausunnossa. Menin kertomaan Holteriin menosta etukäteen ja lienen joutunut jollekin vähäteltyjen listalle.
Totuus vielä kuitenkin paljastuu, ei sille kukaan voi mitään. Vai ei muka tärinääkään ole? Miksi sitten tärisen koko ajan. Joku tässä valehtelee enkä se ole minä.
Mutta olin sitkeä ja Jumala sanoi minulle tässä taannoin Hänen pitäneen minua hengissä.
Aamusivuihini olen kirjoittanut tuonkin. Hämmästyin itsekin Jumalan ilmoitusta, mutta tarkemmin ajateltuna asiahan on juuri niin. Elinpäiviä on tasan tarkkaan niin paljon kuin Luoja suo.
Toisaalta, kuka uskoo elävään Jumalaan ja Jumalan puheeseen? Lauantaisaarnassa yksi nainen kertoi juttelevansa Jeesukselle kaikesta, jopa puolikin tuntia. "Vastaako Jeesus", oli psykoterapeutti kysynyt. Nainen oli sanonut: "Ei", johon psykoterapeutti oli sanonut: "Hyvä."
Toisaalta, kuka uskoo elävään Jumalaan ja Jumalan puheeseen? Lauantaisaarnassa yksi nainen kertoi juttelevansa Jeesukselle kaikesta, jopa puolikin tuntia. "Vastaako Jeesus", oli psykoterapeutti kysynyt. Nainen oli sanonut: "Ei", johon psykoterapeutti oli sanonut: "Hyvä."
Ateistiselle systeemille ja lääkärilaitokselle on erittäin tärkeää pyrkiä todistamaan Jumala kuolleeksi; hehän haluavat olla itse jumalia ja päättää toisten elämästä.
Sitä silmälläpitäen aika hyvä raamatunkohta:
Lainaus:
Herodeksen kuolema
Herodes oli vihoissaan Tyroksen ja Sidonin kaupungeille. Nämä lähettivät yhteiset edustajansa hänen luokseen anomaan rauhaa, sillä ne joutuivat tuomaan elintarvikkeensa hänen valtakuntansa alueelta. Lähetystö sai puolelleen Blastoksen, kuninkaan kamariherran, ja niin Herodes sovittuna päivänä sonnustautui kuninkaalliseen asuunsa, asettui istuimelleen ja piti lähetystölle julkisen puheen.
Kansa huusi siihen: "Jumalan ääni, ei ihmisen!"
Samassa Herran enkeli löi Herodesta, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle. Madot söivät hänet, ja niin hän heitti henkensä.
Mutta Jumalan sana sai yhä vankemman jalansijan ja levisi leviämistään.
Aamusivuihini olen kirjoittanut tuonkin. Hämmästyin itsekin Jumalan ilmoitusta, mutta tarkemmin ajateltuna asiahan on juuri niin. Elinpäiviä on tasan tarkkaan niin paljon kuin Luoja suo.
Romahtakoot vain loputkin sairaat kulissit, mitä niitä ylläpitämään.
Siihen, ettei ihminen jaksa, löytyy aina syynsä. Olin uupunut jo ennen homeongelmaa, josta se helvetti oikein vasta urkenikin. En osaa laskea edes päähänpotkijoiden määrää, niin kautta linjan sitä on ollut ja laidasta laitaan:
● Isännöitsijä. Ilmaantui paikalle kosteusmittarin kanssa ja pelotteli tutkimuskustannuksilla, vaikka tuijotti suoraan mikrobeihin. Että jollain oli pokkaa.
● Ympäristötarkastaja ja ympäristökeskus. Hometutkimuksia ei saatu edes valittamalla, vaikka molemmat asukkaat jo sairastuneet; minä astmaan pojan lämpöillessä jatkuvasti.
● Lääkäreiden hävytön ja mitätöivä asenne kaikessa. Pelkkää raukkamaista lässytystä ilman oikeita tutkimuksia. Pahin ja törkein laiminlyönti kaikista.
● Järkyttävä kärsimys sairastaa ilman hoitoa ja apua ja kestää päivästä toiseen sitä piinaavaa kidutusta. Painajainen, joka ei pääty.
● Kiusaavat opettajat, jotka kävelivät homesairaan lääkärintodistustenkin päältä, niin että koulunkäynti jouduttiin keskeyttämään. Sadistien taidonnäyte.
● Sairastuneisiin kohdistuvat herjat netissä.
● Lähimmäisten ymmärtämätön asenne kuin piikkinä lihassa.
● Homeongelman takia aiheutuneet hirveät taloudelliset menetykset, kun on hädässään yrittänyt hakea apua sieltä ja täältä.
● Tieto siitä, ettei oikeutta saa ikinä; ettei kukaan pysty korvaamaan yhtään mitään.
Etsin tätä viestiä, mutta löytyihän se hakutoiminnolla, jossa tähteä * kannattaa käyttää jokerimerkkinä etsiessään valtaisasta viestimäärästä jotain. Koska ihminen on sairauksiensa summa ja kaikki on ollut jatkumoa, ei näitäkään aiheita voi unohtaa. Päinvastoin tänään aamusivuja kirjoittaessani meinasin kesken kaiken ampaista paukuttumaan suorat sanat pystyen onneksi hillitsemään itseni. Aamusivuissa meni pari tuntia, oikoluvussa puolisen tuntia, kirjoitustaidon ylläpitoa kaikki, jonka jälkeen lippaassa onkin täydet panokset latinkia. Joidenkin asioiden kypsyminen kestää, mutta kun siinä päivä päivän perään kärsii ja pakertaa sivu kerrallaan ja pohtii asioita, vääryyttä ei voi paeta eikä totuutta nujertaa. Vaikkei olekaan saanut oikeutta, vääryyttä ei voi hyväksyä. Siitä kirjoittaa yhä uudelleen, jauhaa hamaan tappiin asti. Ette pystyneet nujertamaan minua, en anna ikinä periksi. Sanani jäävät elämään, ne elävät vielä minun jälkeenkin täällä, kun aika on minusta jo jättänyt.
Edellä lainaus tuolta. Syy ja seuraus. Asiat, joista kärsii, eivät ole menneisyyttä ja pitävät pihdeissään. Kuinka törkeällä tavalla ympäristökeskuksessakin käveltiin päältämme sairastuttuamme homeesta on noussut uudestaan pintaan. Kaikki olisi mennyt toisella tavalla, jos oireemme olisi otettu vakavasti ja tehty hometutkimukset niin kuin olisi pitänyt. Mutta ympäristökeskuksen Anne Hernesmaa ilmaantui paikalle vain kosteusmittari ja ilmanvaihtoa mittaava laite mukanaan ja jätti näytteet ottamatta. Kirjoitin hänen käynnistään 11 sivua pitkän valituksen, jonka ympäristökeskuksen Pertti Forss ja Markku Viinikka kuittasivat kaksisivuisella vastauksellaan. Lopputulos oli sama, jos olisi valittanut Tappuraiselle Tuppuraisesta, yhtä tyhjän kanssa.
Romahtakoot vain loputkin sairaat kulissit, mitä niitä ylläpitämään.
Siihen, ettei ihminen jaksa, löytyy aina syynsä. Olin uupunut jo ennen homeongelmaa, josta se helvetti oikein vasta urkenikin. En osaa laskea edes päähänpotkijoiden määrää, niin kautta linjan sitä on ollut ja laidasta laitaan:
● Isännöitsijä. Ilmaantui paikalle kosteusmittarin kanssa ja pelotteli tutkimuskustannuksilla, vaikka tuijotti suoraan mikrobeihin. Että jollain oli pokkaa.
● Ympäristötarkastaja ja ympäristökeskus. Hometutkimuksia ei saatu edes valittamalla, vaikka molemmat asukkaat jo sairastuneet; minä astmaan pojan lämpöillessä jatkuvasti.
● Lääkäreiden hävytön ja mitätöivä asenne kaikessa. Pelkkää raukkamaista lässytystä ilman oikeita tutkimuksia. Pahin ja törkein laiminlyönti kaikista.
● Järkyttävä kärsimys sairastaa ilman hoitoa ja apua ja kestää päivästä toiseen sitä piinaavaa kidutusta. Painajainen, joka ei pääty.
● Kiusaavat opettajat, jotka kävelivät homesairaan lääkärintodistustenkin päältä, niin että koulunkäynti jouduttiin keskeyttämään. Sadistien taidonnäyte.
● Sairastuneisiin kohdistuvat herjat netissä.
● Lähimmäisten ymmärtämätön asenne kuin piikkinä lihassa.
● Homeongelman takia aiheutuneet hirveät taloudelliset menetykset, kun on hädässään yrittänyt hakea apua sieltä ja täältä.
● Tieto siitä, ettei oikeutta saa ikinä; ettei kukaan pysty korvaamaan yhtään mitään.
Etsin tätä viestiä, mutta löytyihän se hakutoiminnolla, jossa tähteä * kannattaa käyttää jokerimerkkinä etsiessään valtaisasta viestimäärästä jotain. Koska ihminen on sairauksiensa summa ja kaikki on ollut jatkumoa, ei näitäkään aiheita voi unohtaa. Päinvastoin tänään aamusivuja kirjoittaessani meinasin kesken kaiken ampaista paukuttumaan suorat sanat pystyen onneksi hillitsemään itseni. Aamusivuissa meni pari tuntia, oikoluvussa puolisen tuntia, kirjoitustaidon ylläpitoa kaikki, jonka jälkeen lippaassa onkin täydet panokset latinkia. Joidenkin asioiden kypsyminen kestää, mutta kun siinä päivä päivän perään kärsii ja pakertaa sivu kerrallaan ja pohtii asioita, vääryyttä ei voi paeta eikä totuutta nujertaa. Vaikkei olekaan saanut oikeutta, vääryyttä ei voi hyväksyä. Siitä kirjoittaa yhä uudelleen, jauhaa hamaan tappiin asti. Ette pystyneet nujertamaan minua, en anna ikinä periksi. Sanani jäävät elämään, ne elävät vielä minun jälkeenkin täällä, kun aika on minusta jo jättänyt.
Edellä lainaus tuolta. Syy ja seuraus. Asiat, joista kärsii, eivät ole menneisyyttä ja pitävät pihdeissään. Kuinka törkeällä tavalla ympäristökeskuksessakin käveltiin päältämme sairastuttuamme homeesta on noussut uudestaan pintaan. Kaikki olisi mennyt toisella tavalla, jos oireemme olisi otettu vakavasti ja tehty hometutkimukset niin kuin olisi pitänyt. Mutta ympäristökeskuksen Anne Hernesmaa ilmaantui paikalle vain kosteusmittari ja ilmanvaihtoa mittaava laite mukanaan ja jätti näytteet ottamatta. Kirjoitin hänen käynnistään 11 sivua pitkän valituksen, jonka ympäristökeskuksen Pertti Forss ja Markku Viinikka kuittasivat kaksisivuisella vastauksellaan. Lopputulos oli sama, jos olisi valittanut Tappuraiselle Tuppuraisesta, yhtä tyhjän kanssa.
Rikospaikalle takaisin, kun ei tässä muutakaan voi. Aika karsea, kohtuuton urakka vaan alkaa itse selvittelemään, mitä ihmettä siitä hometestistä sain. Tein niitä kolme ja sairastuin jo ensimmäisestä tammikuussa 2010. Avasin skannaamani testianalyysit ja kävin läpi luetteloa:
+ Aspergillus fumigatus HO *
+ Aspergillus flavus HO *
+ Aspergillus niger HO *
+ Aspergillus versicolor HO *
+ Arthrinium HO #
+ Exophiala HO *
+ Penicillium sp. HO #
+ Rhizopus HO *
+ Rhodotorula HI *
+ Streptomyces BA *
+ Muut bakteerit BA #
Noita edellisiä kasvoi ensimmäisessä 29.12.2009 tehdyssä testissä, jonka jälkeen kävin tekemässä homekämpässä pari muutakin testiä, 31.1.2010 ja 3.3.2010, saaliina tämmöistä:
+ Aspergillus niger HO *
+ Streptomyces sp. BA *
+ Aspergillus sp. HO
+ Rhodotorula HI *
+ Geotrichum candidum III
+ Staphylococcus BA #
+ Sporobolomyces HI
+ Muut bakteerit BA #
- Näytteessä oli selvää lajirikastumista Aspergillus nigerin* kohdalla.
- Verrokkinäytteessä oli lisälajina Rhizopus* hometta.
Selitteet:
# = Yleisesti luonnossa esiintyvä laji
* Kosteusvaurioindikaattori tai mahdollinen terveyshaitta
HO = Home
HI = Hiiva
BA = Bakteeri
+ = Positiivinen tulos
Koska sairastuin heti ensimmäisestä testistä, se on kiinnostanut minua eniten.
Esimerkiksi tuo Rhizopus on aika häijy dimorfisena sienenä niin kuin täältä voi lukea.
Dimorfisten sienten tunnistaminen on vaikeaa, koska hiivamuodon ja selkeän rihmamuodon lisäksi ne voivat olla näennäisessä rihmamuodossa (pseudohyphae), kuten seuraavassa osoitetaan:
Kuvassa H nuolen kohdalla ja pikkukuvassa näkyy tuollainen pikkuriikkinen pseudohyphae, olematon sienirihma...
Meikänkin näytteestä löytyi joku rihma, mutta mikä?
Entä tuo toisen näytteen Sporobolomyces, josta Tuula Putus on sivuillaan kirjoittanut:
"Yleensä kosteusvauriorakenteissa ei yksittäisiä hiivojen sukuja ja lajeja osata tunnistaa. Suurina kasvustoina esiintyessään ovat terveyshaitta, aiheuttavat allergioita ja voivat alkaa kasvaa iholla ja limakalvoilla, mm. suussa, nenässä, poskionteloissa, keuhkoputkissa ja suolistossa. Mahdollisesti aiheuttavat tällöin myös erilaisia suolistovaivoja."
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
Ohje
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Omat asetukset
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
Uskonkirkko | Church of Faith
Viesti 2560
Muuta tekstin kokoa: - -