Jokaisella hevosella on yksilöllinen kyky kantaa kuormaa. Kuorma voi olla ihminen selässä, tavaroita tai vedettävä tukkikuorma. Edellisessä kahdessa osassa käsiteltiin tekijöitä jotka vaikuttavat hevosen kykyyn kantaa kuormaa, tässä vedetään yhteen miten arvioida oman hevosen kuormankantokyky.

Kuinka paljon hevoseni sitten voi kantaa painoa?

1. Ensin on tiedettävä hevosen oma paino ja lihavuuskunto = jokainen ylipainokilo lasketaan hevosen kannettavaksi painoksi.
2. Puntari on tarkin tapa tarkistaa hevosen paino.
3. Ohjeet hevosen painon laskemiseen sekä painolaskurin löydät tästä linkistä. Käytä painolaskuria, se on tarkempi kuin pelkkä rinnanympäryksen mittaaminen. Voit käyttää myös Hevostietokeskuksen hevosen elopainon mittaamisohjeita. Painolaskurit eivät huomioi hevosen ikää, terveydentilaa, luuston vahvuutta, joten raskailla kylmäverisillä, poneilla ja nuorilla kasvavilla hevosilla se ei kerro samaa totuutta kuin puntari.
4. Arvioitkaikki aiemmassa tekstissä mainitut kohdat ja niiden vaikutuksen hevosesi peruskuntoon.
5. Lasket oman ja varusteiden painon, sekä työn kuormittavuuden.

Suositus on että kuorman paino olisi maksimissaan n. 15% hevosen omasta painosta.

20% kuorman paino hevosen omasta painosta lisää tutkitusti hevosen stressimarkkereita ja vaikuttaa sen liikkeisiin ja liikeratoihin.

25->% paino nostaa tutkitusti stressimarkkerit ja vaikuttaa lihaksistoon, niveliin sekä jänteisiin, aiheuttaen hevosille erilaisia kipuilmeitä ja kiputiloja.

Aerobinen vs anaerobinen

Aerobinen = hevosen syke on alle 150 lyöntiä minuutissa, sen keho työskentelee happea hyödyntäen.

Anaerobinen = hevosen syke on yli 150 lyöntiä minuutissa tai kohoaa lähelle maksimisykettä. Sen keho työskentelee hapettomasti ja tuottaa maitohappoja.

Kun kuorman koko nousee 17-27,5% välille hevoset työskentelevät anaerobisella tasolla (elimistö kerää maitohappoja, elimistö happamoituu eikä lihakset pysty enää tietyssä pisteessä supistumaan). Tämä johtaa ns. ylikuntoon eli alipalautumiseen ja jatkuvana pitkittyneeseen stressitilaan. Anaerobinen kynnys on tutkitusti ainut yksilöllinen ero kuormankantokyvyn näkökulmasta: toiset hevoset kykenevät suorittamaan pidempään anaerobisella tasolla kuin toiset.

Hevosen kunto, ikä jne vaikuttavat siihen meneekö hevonen hapoille kun kuorman koko on 17% sen omasta painosta vai vasta lähempänä 23% hevosen omasta painosta, mutta kun kuorman koko nousee yli 15% sen omasta painosta, hevosen fysiologisen stressin määrä kasvaa.

Tutkitusti maitohappojen tuottaminen kuitenkin lisääntyy KAIKILLA HEVOSILLA kun kuorman koko on n. 20% sen omasta painosta.

Samat tulokset on saatu eri roduista riippumatta, myös islanninhevosilla (lue lisää tästä). Eli islanninhevosilla ei ole muita hevosia parempi suhteellinen kuormankantokyky.

Nämä samat tulokset on saatu lukuisissa eri tutkimuksissa. Lisäksi suosittelen tutustumaan tutkimuksiin joissa tutkitaan hevosen liikkeitä+ontumia liittyen epäsopiviin varusteisiin, ratsastajan ja hevosen vinoumiin jne. joissa ei käsitellä suoraa ylikuormaa, mutta todetaan merkittäviä muutoksia jo hyvin kevyellä kuormalla. Pelkkä vino satula ilman ratsastajan painoa voi jo aiheuttaa hevoselle esim. epäsuoria ontumia tai lihaskipuja / vinoumia.

Stressimarkkereita: korkea syke ja hengitystiheys, kohonnut ruumiinlämpö, laktaattien (maitohappojen) määrä kehossa, erilaiset stressihormoonit, kipuilmeet, muut kipuun ja epämiellyttävyyteen liitettävät merkit kuten pukittaminen, hännän heiluttaminen, ontumat jne.

---

Ohjeet hevosen painon laskemiseen löydät tästä linkistä.

Ohjeet hevosen stressin ja kivun tunnistamiseen löydät tästä linkistä.

Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankantokykyyn (osa 2.) tästä linkistä.

Kaikki kirjoitukset kuormankantokyvystä:

Hevosen kuormankantokyky osa 1.

Mitkä asiat vaikuttavat hevosen kuormankatokykyyn (osa 2.)

Kuinka paljon hevonen voi kantaa painoa? (Kuormankantokyky osa 3.)

Hevosen satulansija (kuormankantokyky osa 4.)

Hevosen selän terveys ja rakenne (kuormankantokyky osa 5.)