Kaksi kertaa vuodessa somekuplani on täyttynyt valitusvirrestä, kun kellojen siirtäminen talvi- tai kesäaikaan on suistanut monien elämän raiteiltaan ja aiheuttanut heille ilmeisesti päiväkausia kestävän maanpäällisen helvetin. Kuitenkin monet näistä samoista valittajista lomailevat sujuvasti Välimerellä tai jopa kaukomailla. Lomakuvissa näen hymyileviä ihmisiä eikä reissuun liittyvä monenkaan tunnin kellojen siirto tunnu vaivaavaan heitä lainkaan. En oikein ymmärrä, miten se on kotimaassa ollut aina elämän ja kuoleman kysymys.

Onneksi minun ei pian tarvitse tuota ymmärtääkään. EU:ssa on päätetty, että kellojen siirtämisestä luovutaan ilmeisesti vuonna 2021 ja jokainen maa saa itse päättää, mihin asentoon viisarinsa tuolloin jättää.

Suomessa harrastetaan eukonkantoa, syödään mämmiä, pelataan pesäpalloa ja rakastetaan Uuno Turhapuro -elokuvia, mutta pitikö kellonajasta tehdä jonon jatkoksi yksi hullunkurinen kansallinen erikoisuutemme? Muu Eurooppa nimittäin valitsi kesäajan, mutta täällä ollaan valitsemassa talviaika ja sen mukanaan tuoma pimeys.

Miten niin pimeys? Talviajan ansiostahan aurinko nousee talviaamuisin tuntia aikaisemmin, eikä töihin tarvitse talvella niin usein lähteä pilkkopimeässä.

Talviaamut ovat kuitenkin laiha lohtu, sillä Yle on laskenut, että jos Suomi siirtyy pysyvään talviaikaan, menetetään Etelä-Suomessa jopa 400 valoisaa vapaa-ajan tuntia vuodessa.

Tämä yhtälö aiheutuu siitä, että talviajassa valoa tulee lisää vain aamuille ja lähinnä aamuöille, kun aurinko nousee 04:n sijaan jo kello 03:lta tai aikaisemminkin. Tuo aamuyön valo menee hukkaan, koska harva meistä ulkoilee valoisankaan yön pikkutunneilla.

***

Valoisien aamuöiden lisäksi talviaika tuo pimenevät illat, kun aurinko laskeekin tuntia aikaisemmin. Ja se pimeys osuukin sitten ihan kaikkiin.

Yksinkertaistettuna tässä keskustelussa onkin siis kyse siitä, kumpaa Suomi haluaa - valoisaa vai pimeää. 400 ylimääräistä valoisaa tuntia vai saman verran pimeää. Ja nyt Suomi on vapaaehtoisesti valitsemassa tuon pimeyden.

Käännetään viisarit mihin asentoon tahansa, niin vuodenaikojen ongelmat eivät poistu. Keskikesällä on aina niin valoisaa, että valoherkät nukkujat kuten minä kärsimme ja hankimme pimennysverhoja. Ja samalla tavalla sydäntalvella on jatkossakin niin pimeää, että kaamoskärsijät joutuvat turvautumaan kirkasvalolamppuihin pysyäkseen toimintakykyisinä.

Keskikesä ja sydäntalvi ovatkin ne ääritapaukset. Minua kiinnostavat enemmän syksy ja kevät. Siellä se tuntuu konkreettisesti, pimeneekö ympäristö tuntia aikaisemmin.

Esimerkiksi syyskuussa ruskaisesta luonnosta nauttiminen voi vähentyä merkittävästi, jos talviajan takia aurinko laskee jo kuudelta, ja pimeys saapuu ennen kuin työpäivän jälkeen ehtii ulkoilemaan. Marjastus- ja sienestysreissuillekin on mukavampi lähteä, jos metsässä olemiseen on tunti enemmän aikaa.

Talviaikaa on puolustettu tutkimuksilla, jotka kertovat kaamosajan negatiivisista terveysvaikutuksista. Tieteellinen keskustelu on puutteellista, koska vastaavat tutkimukset valoisien syysiltojen hyödyistä puuttuvat.

***

Jo maalaisjärkikin kertoo, että valo illoissa lisää liikkumista ja parantaa mielialaa. Entä minkä verran liikenneonnettomuudet lisääntyvät, jos pimeä tulee talviajan takia tuntia aikaisemmin? Minkä verran lisääntyvät hirvikolarit, kun hämärä tulee aiemmin ja saa sarvipäät liikkeelle aikaan, jolloin ihmisiäkin on enemmän tien päällä? Minkä verran kärsii turismi, kun valoisia kesäiltoja ihmettelemään tulevat turistit huomaavat, että eivät ne Suomen illat nyt niin valoisia olekaan? Noista ei taida olla tutkimusnäyttöä.

Suomen talviaikamyönteinen kanta on erikoinen myös siksi, että Suomen kanssa samalla pituuspiirillä oleva Viro on valinnut täysin päinvastaisen kannan. Apu-lehti kertoi, että Virossa jopa lääketieteilijät perustelivat kesäajan valitsemista nimenomaan terveyssyillä. Myös Viron parlamentin asettama aiheeseen perehtynyt komitea päätyi puoltamaan kesäaikaa ja perusteli kantansa sillä, että valoisat illat antavat kansalaisille enemmän valoisia tunteja monenlaiseen puuhasteluun.

Virossa mietittiin ensisijaisesti kansalaisten etua. Suomessa ikuista talviaikaa ajanut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) on perustellut talviajan valintaa myös sillä, että jos olemme samassa ajassa Länsi-Euroopan kanssa, on arvopaperimarkkinoiden toiminta sujuvaa.

Valon määrä vaikuttaa jokaisen suomalaisen arkeen ja elämään - ikään, sukupuoleen, tulotasoon ja kotiseutuun katsomatta. Kyse on niin suuresta asiasta, että arvopaperimarkkinoiden ei pitäisi silloin painaa vaakakupissa millään tavalla. Siirtäkää sen Helsingin pörssin aukeamisaikaa tunnilla, jos aikaero kerran aiheuttaa niin kohtuuttomia haasteita. Arvopaperimarkkinoiden pitää taipua kansalaisten edessä eikä päinvastoin.

***

Berner jätti meille jo nykyisen taksilain, ja talviaika saattaa kruunata hänen perintönsä. Liian rajusti Berneriä ei talviajasta voi kuitenkaan syyttää, sillä myös suomalaisten niukka enemmistö äänesti myös talviajan puolesta, kun asiasta viime syksynä järjestettiin kansalaiskysely.

Itse tosin väitän, että koko kysely oli asenteellinen, koska kesäajasta kysyttiin sanamuodolla, halutaanko Suomen kuuluvan Moskovan aikaan. Noin vahvasti arvoladattu kysymyksenasettelu ei voinut olla vaikuttamatta lopputulokseen. Jos olisikin Euroopan ja Moskovan ajan sijaan kysytty, halutaanko Suomen olevan Viron vai Espanjan ajassa, olisi tulos ollut varmasti toisenlainen. Viron aika olisikin yhtäkkiä tuntunut järkevämmältä vaihtoehdolta.

Se äänestys meni jo, ja maito on jo maassa.

Bernerille ja talviajan puolesta äänestäneille suomalaisille minulle on vain yksi kommentti:

Valot päälle! - kohta tulee nimittäin pimeä.

Sekoiletko sinä kaksi kertaa vuodessa kellon siirron kanssa?