Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen ja Ilta-Sanomien toimittaja Katri Utula kävivät ISTV:n suorassa lähetyksessä kiivaan keskustelun talvi- ja kesäajasta sekä kellojen siirtämisestä.
Artikkelin video on tallenne suorasta lähetyksestä. Keskustelun erotuomarina toimi IS:n toimittaja Lauri Silvander.
Partonen on puhunut pysyvän talviajan puolesta. Utula on puolestaan pysyvän kesäajan ja nykykäytännön kannattaja.
Perusteet talviajan puolesta ovat Partosen mukaan kansanterveydellisiä. Utulan mielestä kesäajan pitkät illat maaliskuun lopulta lokakuun loppuun kannustaisivat ihmisiä liikkumaan ja nauttimaan elämästä. Elämänlaadun ja liikunnan merkitys on unohtunut talvi- ja kesäaikaa koskevassa keskustelussa.
Katri Utula kritisoi lähetyksessä sitä, että tutkimustietoa liikunnan, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen hyödyistä on etenkin kesäajan osalta tarjolla liian vähän.
Partonen myönsi, että liikuntaa koskeva tutkimus on jäänyt vähäiseksi.
– Ongelma on se, että meillä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa siitä, miten paljon ihmiset liikkuisivat. Miten paljon se (mahdollisuus iltaliikuntaan) tuottaisi terveyshyötyjä? Olen nähnyt aiheesta yhden tutkimuksen, Partonen totesi.
Hän viittasi liikuntatieteilijöiden tekemään koululaistutkimukseen. Monikansallisessa tutkimuksessa lepo- ja liikeaktiivisuutta tutkittiin aktiivisuusrannekkeiden tapaisilla laitteilla.
Tutkimuksessa keskityttiin terveydelle hyödylliseen aktiiviseen ja rasittavaan liikuntaan. Partosen mukaan yhden tunnin lisäys valoisaan aikaan kasvatti tutkimuksen mukaan rasittavan liikunnan määrää kahdella minuutilla.
– Se on hyvin vähän. Sitten on arvioita siitä, miten ihmiset käyttävät sen option ja miten. Terveysnäkökulmasta liikunnan pitäisi olla reipasta, rasittavaa ja toistuvaa.
Katri Utula korosti sitä, että liikunnan ei välttämättä tarvitse olla rasittavaa, jotta se olisi ihmiselle hyväksi. Utula muistutti, että pelkkä luonnossa liikkuminen vähentää masennusta ja stressiä. Lisäksi ulkona vietettyjen kesäiltojen arvo on unohtunut.
– Uni on vain yksi osa. Sitten on liikkuminen, joka on erittäin tärkeä asia. Liikunta vähentää kaamosmasennusta ja terveysriskejä. Mitä me painotamme? Tässä tullaan erittäin vaikeaan kysymykseen.
Utula viittasi myös Suomen Ladun esittämään näkemykseen siitä, että kesäaika olisi ulkoilun näkökulmasta selkeästi paras vaihtoehto. Suomen Latu on toivonut, että ulkoilun näkökulma huomioidaan eri aikajärjestelmiä harkittaessa.
– Tätä pitää tutkia. Kyse ei ole siitä, onko liikunta rasittavaa. Ulkoilu auttaa muutenkin, eivätkä ihmiset halua pimeällä ulos. Tärkeää on se, että ihmiset ovat ulkona ja on valoisaa. Kesäaika tarkoittaa tuntia pidempiä valoisia iltoja, Utula totesi.
Sunnuntaina kelloja siirretään jälleen aamuyöllä kello 3 tunnilla eteenpäin. Vuodesta 1981 jatkunut perinne on kuitenkin jäämässä historiaan. EU-parlamentti on päättänyt luopua siirtelystä vuonna 2021.
Jäsenmaat päättävät vielä omista kannoistaan, mutta askel kohti pysyvää talvi- tai kesäaikaa on otettu.
Tarkista paljonko kello on nyt, jos käytössä on pysyvä talvi- tai kesäaika:
Keskustelu talvi- ja kesäajasta kiteytyy siihen, että pysyvässä talviajassa valoisa aika painottuu aamuun ja kesäajassa iltaan maaliskuun lopulta lokakuun loppuun.
Partonen korosti unen ja nukkumisen merkitystä. Hän muistutti, että huono nukkuminen heijastuu toimintatarmoon ja myös näläntunteeseen.
– Kun on väsynyt, ei ole toimintatarmoa. Silloin ei välttämättä pääse liikkumaan, ja nälkäkin iskee voimakkaammin. Näläntunteessa on siis vaihtelua. Nälkä voi iskeä illan tullen ja silloin valitaan tiedostamatta välipalaksi hiilihydraattipitoista ruokaa. Ihminen ei voi pakottaa itseään nukkumaan. Jos unta ja nukkumista pystyttäisiin tukemaan, niin se edesauttaisi myös liikkumista syömistä.
Timo Partosen mukaan kellojen siirtämisestä on tarjolla terveysvaikutuksia koskevaa tutkimustietoa. Hän alleviivasi, että kellojen siirtäminen, sekä keväällä että syksyllä, on elimistölle yllättävän raskasta.
– Useissa tutkimuksissa useassa maassa on havaittu, että kellojen siirtäminen rasittaa sydäntä ja verisuonia. Keväisen ja myös syksyisen kellonsiirron jälkeen esiintyy enemmän akuutteja sydäninfarkteja. Äkillinen ulkoinen kellonajan muuttaminen tarkoittaa sitä, että ihmisen oma sisäinen kello jää jälkeen.
Katri Utula toivoi, että ennen lopullisia päätöksiä talvi- ja kesäaikaa tutkitaan mahdollisimman monipuolisesti. Tulevissa tutkimuksissa pitäisi Utulan mukaan huomioida etenkin maantieteelliset erot idän ja lännen sekä etelän ja pohjoisen välillä.
Eri puolilla Suomea valon määrä luonnollisesti vaihtelee. Näiden erojen vaikutusten tutkimisella olisi sekä Utulan että Partosen mukaan hyötyä.
Partosen mukaan laajan tutkimuksen tekeminen vie aikaa ja vaatii luonnollisesti rahoitusta. Maantieteellisten erojen kartoittaminen olisi myös Partosen mielestä hyödyllistä.
– Millaisia ihmisten elintavat ja tottumukset käyttää aikaa ovat idässä ja lännessä sekä etelässä ja pohjoisessa? Millainen hyvinvoinnin ja terveydentilan kokemus on? Se auttaisi antamaan kuvan siitä, mikä tilanne on nyt. Sitten voisi ennakoida, miten siirtyminen talvi- tai kesäaikaan vaikuttaisi.
Tutkimusta on Katri Utulan mukaan tarjolla enemmän talvi- kuin kesäajasta. Ihmisille pitää hänen mukaansa tarjota tietoa tasapuolisesti talvi- ja kesäajasta sekä nykykäytännöstä, eli kellojen siirtämisestä.
Alla muutama havainnollistava liukukuva siitä, miltä yhden tunnin ero näyttää aamulla Oulussa ja Helsingissä.
