Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wibergin mukaan nelikenttäjako on hyvin toimiva ja auttaa etsimään sopivaa ehdokasta, varsinkin jos puoluekanta on vielä vakiintumaton.
– Nämä ulottuvuudet tulevat olemaan voimassa koko vaalikauden melkein kaikissa ratkaisuissa. Tämä osoittaa, että vaikka puoluekanta olisi kiinnitetty, niin senkin jälkeen löytyy vielä valinnanvaraa. Hajontaa on paljon, jokaiseen makuun löytyy ehdokkaita, kommentoi Wiberg.
– Silmiinpistävää oli se, että painopiste vaikuttaa aika monilla puolueilla olevan hyvin, hyvin konservatiivispainotteinen. Tämähän tiedetään kyllä muutenkin, että Suomesta puuttuu vahva, aito liberaali vaihtoehto, mutta se, että se ehdokkaidenkin tasolla ilmenee näin vahvasti niin, se kyllä minua itseäni yllätti, sanoo valtio-opin professori Matti Wiberg.
Vasemmisto-oikeisto ja konservatiivi-liberaali -jaot
Vasemmisto–oikeisto- eli x-akselilla sijoittuminen selittää lähes 22 prosenttia vastauksista, ja sijoittuminen konservatiivi–liberaali- eli y-akselille yli 12 prosenttia vastauksista.
Yhdessä nämä kaksi tekijää selittävät noin kolmanneksen vaalikoneen vastausten riippuvaisuuksista. Ehdokkaiden vastausten perusteella voi tehdä mielenkiintoisia päätelmiä vaikkapa ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaista.
– Tämähän on vanha totuus, että RKP:n jäsenyydessä on se etu, ettei tarvitse paljastaa poliittisia kantojaan. Siellä on ollut aina katto korkealla ja seinät leveällä, toteaa professori Wiberg.
Yllättävämpi seikka paljastuu perussuomalaisten ehdokkaiden vastauksista.
– Tässä perussuomalaiset ovat selvästi paljastaneet karvansa. Silmiinpistävästi perussuomalaiset tai heidän ehdokkaittensa painopiste on konservatiivisempi kuin kristillisdemokraateilla. Tässä on kyllä miettimisen paikka aika monella, yllättyy Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg.
Näin analyysi tehtiin
Ehdokkaat sijoitettiin nelikenttään 26 vaalikonekysymyksen faktorianalyysin perusteella.
Faktorianalyysi on tilastollinen menetelmä taustatekijöiden selvittämiseksi eri muuttujista, joita tässä tapauksessa olivat ehdokkaiden vaalikonevastaukset eri kysymyksiin.
Nelikenttä osoittaa kaksi eri tekijää, jotka ovat tilastollisesti merkittävimpiä. Näitä tekijöitä kutsutaan nimillä "vasemmisto–oikeisto" ja "konservatiivi–liberaali". Uskomme näin tulevan kohtuullisen hyvin esiin keskeisten kysymysten merkityksellisimmät muuttujat. Faktorianalyysissa tulee esiin keskittymiä, joista näkyy, mitkä seikat painottuvat. Muuttujien viisi merkityksellisintä kysymystä on koottu faktalaatikoihin.
Tilastollinen analyysi: tutkija Tom Lillhonga, Novian ammattikorkeakoulu. Tekniikka: Peter Sjöholm ja Linus Lång, Yle. Suomenkielisen version toimittaja: Markku Sandell.