Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti sähköisten viestiliikennetietojen säilyttämisaikojen pidentämiseen rikostutkintaa varten

15.07.2004


Valtioneuvosto päätti tänään 15.7. lähettää eduskunnalle Ranskan, Irlannin, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemän ehdotuksen puitepäätökseksi sähköisen viestinnän yhteydessä syntyneiden tietojen säilyttämisestä rikosten, terrorismi mukaan lukien, torjumiseksi, tutkimiseksi ja selvittämiseksi.

Eurooppa-neuvosto antoi viime maaliskuussa julkilausuman, jossa neuvostoa kehotetaan tarkastelemaan toimenpiteitä, joiden avulla palveluntarjoajille laaditaan viestiliikennetietojen säilyttämistä koskevat säännöt. Säännöt on tarkoitus hyväksyä kesäkuuhun 2005 mennessä.

Ehdotuksen sisältö täsmentyy syksyllä, kun asiantuntijatyöryhmät ovat käsitelleet asiaa. Alustavassa ehdotuksessa esitetään 12-36 kuukauden säilyttämisvelvoitetta. Velvoite koskisi teleyrityksien ja julkisia tietoverkkoja ylläpitävien yritysten hallussa olevia tietoja. Säilytysvelvoite ei koskisi itse viestinnän sisältöä, vaan säilytettäviä tietoja alustavan ehdotuksen mukaan olisivat liikenne- ja paikkatiedot sekä näitä tietoja koskevat tilaaja- ja käyttäjätiedot. Esitys koskisi myös sähköpostia, internet-puheluita sekä verkkojen tiedonsiirtoprotokollia.

Teletiedot tärkeä apuväline vakavan rikollisuuden torjunnassa

Säilyttämisvelvoitteen tavoitteena on helpottaa rikosasioihin liittyvää oikeudellista yhteistyötä lähentämällä jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Ehdotuksen tavoite on turvata vain rikostutkinnan ja syyteharkinnan kannalta välttämättömien tietojen säilyttäminen. Lisäksi tavoitteena on, että samalla huolehditaan siitä, että henkilötietojen suoja ja lainvalvontaviranomaisten tarve päästä tietoihin rikostutkintaa varten säilyvät tasapainossa.

Sähköisen viestinnän tarjoamien mahdollisuuksien lisääntymisen johdosta sähköisen viestinnän käyttöön liittyvät tiedot ovat nykyään erityisen tärkeä ja hyödyllinen väline rikosten ja rikollisten tekojen, erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tutkinnassa ja torjunnassa. Muita rikoslajeja, joiden tutkinnan ja torjunnan tehostamiseksi tunnistamistiedot ovat ratkaisevan tärkeitä, ovat muun muassa talousrikokset, huumausainerikokset, tieto- ja viestintärikokset sekä laittomaan sisältöön liittyvät rikokset, kuten lapsipornon levittäminen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

Ehdotuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten täsmällinen arvioiminen on toistaiseksi mahdotonta. Syksyllä alkavan käsittelyn myötä täsmentyvät sekä ehdotuksen sisältö että kustannukset.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti sellaiseen Euroopan unionin lainsäädäntöön, jonka tarkoituksena on tarjota korkeatasoista suojelua vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Valtioneuvosto siis suhtautuu puitepäätösehdotukseen myönteisesti, mutta ehdotuksen jatkovalmistelussa pitää kiinnittää huomiota siihen, että sähköisen viestinnän tunnistamistietojen säilyttämisvelvoite kohdistuu sellaisiin teleyritysten hallussa oleviin tunnistamistietoihin, joita jo nyt säilytetään useita kuukausia osana laillisen verkko- ja viestintäpalvelujen toteuttamista. Lisäksi tallennusvelvoite tulisi voida toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ja olemassa olevalla tekniikalla.

Suomen laki edellyttää, että teleyrityksen on säilytettävä telelaskun määräytymiseen liittyviä tunnistamistietoja vähintään kolme kuukautta. Tunnistamistietojen tai paikkatietojen yleinen ja ennalta tapahtuva tallentaminen viranomaistarpeita varten ei ole sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan mahdollista. Mikäli puitepäätöksen mukainen vähimmäisaikaa koskeva sääntely viranomaistarpeita varten halutaan toteuttaa, pitää siitä säätää laissa erikseen.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki (09) 160 42231


Takaisin Tulosta sivu