| LAAJENEVA UNIONI |
| 1. |
Yleisesti ottaen, onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne |
|
| |
|
Hyvä asia. |
|
|
Ei hyvä eikä huono asia. |
|
|
Huono asia. |
Lehtinen, Lasse: Jos 10 vuotta sitten olisimme tehneet toisen ratkaisun, olisimme tulleet jäseniksi vasta tänä vappuna.
|
|
| |
| 2. |
Euroopan unioni laajentui vappuna kymmenellä uudella jäsenmaalla (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Kypros ja Malta). Oliko se mielestänne |
|
| |
|
Hyvä asia. |
|
|
Ei hyvä eikä huono asia. |
|
|
Huono asia. |
Lehtinen, Lasse: Näitä maita ei voi jättää Euroopan ulkopuolelle mätänemään.
|
|
| |
| 3. |
Euroopan unioni päättää loppuvuodesta, aloittaako se jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa. Voiko Turkki mielestänne olla joskus unionin jäsen? |
|
| |
|
|
Kyllä, runsaan kymmenen vuoden päästä. |
|
Ehkä joskus 20-30 vuoden kuluttua. |
|
|
Tuskin koskaan. |
Lehtinen, Lasse: Jäsenyys on ajankohtainen, kun Turkki täyttää jäsenyysehdot.
|
|
| |
| UNIONI MAAILMASSA |
| 4. |
EU:n ja Venäjän suhteissa yksi ratkaisematon asia on viisumivapaus. Venäjä haluaisi, että sen kansalaisille myönnetään mahdollisimman pian vapautus viisumipakosta matkustettaessa EU-maihin. Miten asia pitäisi ratkaista? |
|
| |
|
|
Venäläisille tulee antaa viisumivapaus mahdollisimman pian. Tällöin vastavuoroisesti suomalaisetkin voisivat matkustaa Venäjälle ilman viisumia. |
|
Viisumivapautta pitää lykätä, kunnes Venäjä on saanut passinsa luotettaviksi ja rajavalvonnan pitäväksi. |
|
|
Viisumipakko pitää säilyttää. |
|
|
| |
| 5. |
Euroopan ja Yhdysvaltain suhteet ovat olleet koetuksella viime aikoina. Miten Euroopan tulisi vastaisuudessa suhtautua Yhdysvaltoihin? |
|
| |
|
Euroopan ja Yhdysvaltain suhteissa tulisi korostaa nykyistä enemmän yhteisiä arvoja ja vaalia liittolaisuutta, vaikkei kaikesta oltaisikaan samaa mieltä. |
|
|
Euroopan tulisi nykyistä enemmän korostaa omia arvojaan ja toimia maailmanpolitiikassa vastapainona Yhdysvalloille. |
Lehtinen, Lasse: Suomi kuuluu länteen.
|
|
| |
| 6. |
Tulisiko Euroopan vastaanottaa unionin ulkopuolisista maista nykyistä enemmän vai vähemmän siirtolaisia? |
|
| |
|
Siirtolaisia tulisi vastaanottaa nykyistä enemmän. |
|
|
Nykyinen taso on hyvä. |
|
|
Siirtolaisia tulisi vastaanottaa nykyistä vähemmän. |
Lehtinen, Lasse: Suomi on liian homogeeninen maa rodullisesti.
|
|
| |
| MAATALOUS, KALASTUS JA YMPÄRISTÖ |
| 7. |
Pitäisikö maatalous- ja kalastuspolitiikasta mielestänne päättää kansallisesti vai Euroopan unionissa? |
|
| |
|
Kansallisesti. |
|
|
Euroopan unionissa. |
Lehtinen, Lasse: Maatalous ja kalastus ovat kaksi eri asiaa Suomelle. Jälkimmäinen ei ole niin merkittävä elinkeino.
|
|
| |
| 8. |
Euroopan unionin vuosibudjetista noin puolet käytetään maatalouden tukemiseen. Tulisiko tukea vähentää? |
|
| |
|
|
Maataloustukien taso tulee säilyttää vähintään nykyisellään, jotta maataloutta voidaan harjoittaa kaikilla unionin alueilla. |
|
Maataloustukia tulee jonkin verran vähentää. |
|
|
Maatalouselinkeinon säilyttäminen kaikkialla unionin alueella ei ole itseisarvo. Tukia voidaan supistaa jyrkästi. |
Lehtinen, Lasse: Maatalouden tukeminen on usein myös ympäristön ja maiseman hoitoa ja eurooppalaisen kulttuurimaiseman vaalimista.
|
|
| |
| 9. |
Euroopan unionissa on suunniteltu Kioton sopimukseen kirjattuja vähennyksiä radikaalimpia leikkauksia kasvihuonekaasujen määrään seuraavien vuosikymmenien aikana. Kannatatteko tällaisia vähennyksiä EU:n jäsenmaiden kesken? |
|
| |
|
|
Kyllä. |
|
Vain, jos kaikki merkittävät teollisuusmaat saadaan mukaan. |
|
|
Vain, jos kaikki merkittävät teollisuus- ja kehitysmaat saadaan mukaan. |
|
|
En. |
Lehtinen, Lasse: Euroopan ei pidä ehdoin tahdoin huonontaa kilpailukykyään, elleivät USA ja Venäjä ole ympäristötalkoissa mukana.
|
|
| |
| 10. |
Miten uskotte bioteknologian vaikuttavan eurooppalaisten elämänlaatuun seuraavien 20 vuoden aikana? |
|
| |
|
Bioteknologia parantaa elämänlaatua. |
|
|
Bioteknologialla ei juuri ole vaikutusta elämänlaatuun. |
|
|
Bioteknologia huonontaa elämänlaatua. |
Lehtinen, Lasse: Tieteen uusista aluevaltauksista on yleensä enemmän hyötyä kuin haittaa.
|
|
| |
| TALOUS JA TYÖ |
| 11. |
Euroopan unionin vanhat jäsenmaat ovat rajoittaneet työvoiman vapaata liikkumista uusista jäsenmaista asettamalla liikkumiselle siirtymäaikoja. Kannatatteko tällaisia rajoituksia? |
|
| |
|
|
Kyllä. |
|
Varauksin. |
|
|
En. |
Lehtinen, Lasse: Kansainvaelluksia ei synny tälläkään kertaa. Samaa pelättiin, kun Suomi liittyi EU:hun
|
|
| |
| 12. |
Tulisiko Euroopan unionin yhtenäistää yhteisö- ja/tai henkilöverotusta jäsenmaiden välisen verokilpailun hillitsemiseksi? |
|
| |
|
|
Kyllä. |
|
Ei, koska on tärkeää pitää veropolitiikka kansallisessa päätösvallassa. |
|
|
Ei, koska verokilpailu on vain hyvä asia. |
Lehtinen, Lasse: Uusille jäsenmaille on annettava mahdollisuus kerätä pääomia.
|
|
| |
| TURVALLISUUS |
| 13. |
Oletteko valmis antamaan EU-viranomaisille nykyistä laajemmat toimivaltuudet terrorismin torjuntaan? |
|
| |
|
Terrorismin torjuntaan Euroopassa tarvitaan samanlainen keinovalikoima kuin Yhdysvalloissa. |
|
|
Toimivaltuuksia voidaan lisätä jonkin verran, mutta samalla on varottava loukkaamasta kansalaisten perusoikeuksia. |
|
|
Viranomaisten toimivaltuuksia ei tule terrorismin uhan nimissä lisätä. |
Lehtinen, Lasse: Europolista on tehtävä FBI:n tapainen ylikansallinen elin.
|
|
| |
| 14. |
EU:lla on sotilasjoukkoja kriisinhallintaa varten, ja EU-maat avustavat toisiaan terrorismin uhatessa. Oman alueensa puolustamisen EU-maat hoitavat eri tavoin. Miten Suomen tulisi järjestää puolustuksensa vastaisuudessa? |
|
| |
|
|
Vahvojen omien puolustusvoimien avulla. |
|
|
Kehittämällä EU:sta sotilasliitto, joka vastaisi kaikkien jäsenmaiden puolustuksesta. |
|
Liittymällä sotilasliitto Naton jäseneksi. |
Lehtinen, Lasse: Ajan mittaan Nato on Suomelle luonnollinen viiteryhmä. Siihen ei ole kiirettä liittyä ennen kuin kansalaismielipide on sen kannalla.
|
|
| |
| 15. |
EU-maat aikovat perustaa nopean toiminnan taistelujoukkoja, jotka lähetettäisiin kriisipesäkkeisiin varmistamaan varsinaisten rauhanturvajoukkojen perille pääsyä. Miten Suomen tulisi toimia? |
|
| |
|
|
Suomen pitää osallistua kaikkeen EU:n sotilaalliseen toimintaan ja perustaa ammattisotilaista koostuva, nopeasti liikkeelle saatava joukko tai yksikkö. |
|
Suomi voisi osallistua nopeaan toimintaan jotenkin muuten, mutta ammattimaisia taistelujoukkoja ei pidä perustaa eikä lähettää ulkomaille. |
|
|
Suomen on syytä pitäytyä vain perinteiseen rauhanturvatoimintaan, johon YK tai Ety-järjestö on antanut valtuutuksen. |
|
|
Suomalaisia sotilaita ei pidä enää lainkaan lähettää ulkomaille. |
Lehtinen, Lasse: Suomella on pitkät perinteet rauhanturvaamisesta.
|
|
| |
| DEMOKRATIA EUROOPASSA |
| 16. |
Kun komission puheenjohtaja valitaan kesällä, Suomella saattaa olla oma ehdokas. Miten suomalaisen europarlamentaarikon tulisi äänestää? |
|
| |
|
Suomalaisen europarlamentaarikon tulisi äänestää Suomen asettamaa ehdokasta puoluekannastaan riippumatta. |
|
|
Henkilöstä ja puolueesta riippuen. |
|
|
Europarlamentaarikon tulisi äänestää oman parlamenttiryhmänsä aatesuunnan mukaan ehdokkaan kansallisuudesta riippumatta. |
|
|
| |
| 17. |
Millaisella vaalitavalla europarlamentaarikot tulisi valita? |
|
| |
|
Nykyiseen tapaan suhteellisella henkilövaalilla. |
|
|
Niin sanotulla listavaalilla, jossa kansalainen äänestää vain puoluetta. Puolueet määräävät ehdokkaiden järjestyksen listallaan. |
|
|
| |
| 18. |
Oletteko kaiken kaikkiaan tyytyväinen demokratian toimivuuteen Euroopan unionissa? |
|
| |
|
|
Erittäin tyytyväinen |
|
Melko tyytyväinen |
|
|
En kovin tyytyväinen |
|
|
En lainkaan tyytyväinen |
|
|
| |
| SUOMALAISUUS JA EUROOPPALAISUUS |
| 19. |
Oletteko ylpeä suomalaisuudestanne? |
|
| |
|
Erittäin ylpeä. |
|
|
Melko ylpeä. |
|
|
En kovin ylpeä. |
|
|
En lainkaan ylpeä. |
|
|
| |
| 20. |
Oletteko ylpeä eurooppalaisuudestanne? |
|
| |
|
Erittäin ylpeä. |
|
|
Melko ylpeä. |
|
|
En kovin ylpeä. |
|
|
En lainkaan ylpeä. |
|
|
| |